Viisi vuotta, eikä suotta- Kotipihan tarina. Syksy 2014

Olen seurannut blogeissa muutamaa tarinaa puutarhan vuosista.

Niinpä minäkin haluan kertoa teille meidän kotipihan tarinan :)

Alussa oli pieni talo, kivet ja tyhjä nurmea kasvava 1200m2 tontti.

Haaveena puutarha, sellainen rehevä ja monilajinen.

Toiveissa pensasruusut, pionit ja kurjenpolvet,

hedelmäpuut, akileijat ja kotkansiivet.

Ja kaikki ihana muu ;)

Tarina alkaa syksyllä 2014, kun tarhuri muutti puolisonsa kanssa pieneen 75m2 rintamamiestaloon.

Talo oli peruskorjattu, mikä olikin hyvä, 

sillä tarhuri ei osaa taloa peruskorjata, eikä mies ehtisi.

Puutarhaa ei ollut, mikä oli paha, 

mutta tarhurilla oli sen tekemiseen intoa ja jopa omanlaista osaamista.

Ja roppakaupalla haaveita ja suunnitelmia. Yli tarpeen niitäkin.

Takapihalla tarhuri pistää lapion nurmeen, isäntä kaivaa ajoittain.
Suodatinkangasta levitetään kivien alle, ei sentään mullan alle.

Yhdessä siirtyvät kivet. 

Multaa kärrättään ja kärrätään. 

Kasvien istuttaminen hoituu hetkessä. Sitä paitsi niitä kasveja voi aina siirtää jos ei kerralla miellytä :)

 Ensimmäinen istutusalue on kivireunusta vajaa.

Tarhurin ensimmäiseksi ostama pensas, Vanilla Fraise-hortensia, on istutettu.

Varjon puolelle hahmotellaan linjaa istutusaluetta varten.

 Etupiha on ankea. Tarhuri tuumailee kiville paikkaa.

Pihavahdin ei tarvitse varoa istutuksia

 Tarhuri tarvitsee apuvoimia, sillä maata on paljon ja se viettää väärään suuntaan.

 Tarhuri saa lisää apuvoimia

 Murske leviää ja kivet kaartuvat kauniisti. 

Kaivinkonekuskilla on silmää ja aavistus tarhurin toiveista.

 Multasyvyydestä ei tarhuri nuukaile.

 Talvi saapuu, mutta tarhurilla on visio ;)

Pitkä talvi aikaa piirrellä paperille.

Osa kasveista osuikin niille suunnitelluille paikoille ;)

Puutarhani on viisi kesää vanha.

Syksystä 2014 alkoi kotipihan tarina.

Seuraava jakso julkaistaan pian :D