Ulos luontoon

Tänään yhden päivän vapaalla suuntasin metsälenkille vähän muille kulmille. Kävimme isännän kanssa Konttivuoren luontopolulla. Kamerassa kiinni makro-objekti, kuten yleensä, siksipä tuo eka kuva on vähän suttuinen. Kuvailuni melko usein rajoittuu noiden lähikuvien ja pienien yksityiskohtien kuvailuun. Pitäisi vissiin opetella vähän muutakin :)

Tälläistä kauneutta marraskuussa :)

Tervetuloa lukijaksi Anni!

Nyt alkoi tapahtumaan vol 2

Torstaina etupihaa saatiin maankaivelun suhteen hyvälle mallille. Maata vietiin pois kuusi kolmentoista kuution lastia, siis 78 kuutioa! Vielä on kasalla yksi pois lähtevä satsi. Tiesin että maata lähtee paljon, mutta kylläpä yllätti. Tämä varmaan selittää ettei ruisvoimalla etupihalla pärjää.
Pelkän kaadon korjaamista varten ei toki olisi maata niin paljon otettu, mutta etupihalle tulee terassi, eikä savimaalle kannata tehdä kovin kehnoa pohjaa:)
Kaivinkonekuski ehti torstaina myös levittää murskeen ja tärytellä sitä.

Perjantaina homma siis jatkui näin...

Aamulla varhain;)

Eka kokeilu. Huomattiin että murskeen pintaa täytyy nostaa kivimuurin kohdalta, eihän ole tarkoitus peittää kauniita kiviä terassin alle ;)

Kivistä löytyi yksi miltei täydellinen suorakulmainen lohkare. Se tietysti askelmaksi kivituhkapolun eteen.

Tässä siis polun paikka ja porras

Suorassa on ;)

Kaartuu ne

Istutusalueen kaivelua

ja multausta

Polulle tulee harmaa kivituhkakerros pintaan. Polku on kyllä kaareva, muttei näy tässä kuvakulmassa. Seuraavassa kuvassa näkyy. En niin suoria linjoa rakasta, tiedätte :)
Kiviä löytyi jonkun verran ja yksi oikein kaunis ja iso pääsi toimittamaan maisemointikiven virkaa :)
Murskeen pintaan ei tarvitse tehdä niin suurta kaatoa kuin alla olevan pohjan ja finnfoamin kaato on. Vanhat portaat nostettiin väliaikaisesti paikalleen. Terassi tehdään varmaan ensi keväänä.

Sillä lailla. Nyt ei puutu kuin tähtijasmike, pensasruusut, pionit, kurjenpolvet, karpaattienkellot, sormustinkukat, kärhöt, kurjenmiekat, seppelvarvut, kuunliljat, syysleimut ja ja ja....

Nyt alkoi tapahtumaan

No niin, nyt tontilla tehdään piharakentamista ihan todella. Kaivinkone saapui tänä aamuna. Tuohussa oli tänään mukana myös työkaverini viherrakennusfirmasta. Silla lailla ihan ammattimaisesti, ei mitään turhaa tuusaamista tämä :)
Ihan ei käsipelissä kaiveta kaatoa pois sokkelista, eikä terassin pohjaa savimaalle. Tässä ekassa kuvassa näkyy hyvin suuri korkeusero autopaikan (joka olisi tuossa maakasan takana) ja talon välillä. Eipä saisi maan viettää taloon päin näin. Nyt se korjaantuu :)

Paljon lähtee maata pois

Mutta talon seinustalta vain tämän verran ;)

Kun korkeus ja kaato on oikealla korkeudella laitettiin finnfoam eristeeksi. Siihen tulee sitten murske päälle.

Tosi näppärä nuori kaivinkonekuski paikalla

Tässä laitetaan sepeliä salaojaputkea varten. Kuvassa myös näppärä hortonomi ;)

Maansiirto naapurikunnasta

....ja työkaveri sieltä kesän vihertöistä :)

Huomenna alkaa pengerryksen tekeminen kivenlohkareilla, lisää maankaivelua ja lopuksi multaus. Siitä lisää sitten.....
Olen niin tyytyväinen kun ei tarvitse etupihan savileijussa enää kuljeskella vaan pian siinä on pohjat terassille ja kivituhkapolku :)

Perinteisesti, Kuusi kuvaa kesästä-haaste :)

Pari vuotta sitten haastoin neljä blogiystävääni postaamaan kuusi kuvaa kesästä, samoin viime vuonna. Suunnilleen nyt on kyseisen haasteen aika.

Haasteessa on tarkoitus valita kuusi kuvaa viime kesästä. Aihe on tottakai täysin vapaa, kunhan vain kuvat ovat viime kesältä. Siispä, suosikkikasveista, kesän projekteista, onnistumisen ilosta, reissuista tai vaikka vain kauniista valokuvista on haasteenne tehty.

Olkaapa hyvät, between, Saraheinä, Pirkko ja Anski tänäkään syksynä en jätä teitä rauhaan ;)

Kuvailtu on paljon, haastavaa on valita kuusi. Tässä palanen kesääni....

Kaunotar

ja toinen kaunotar ;)

Pensasruusuja aion istuttaa myös kotipihalle, ei ainakaan ole tilan puutetta;)

Isäntä vilvoittelee, koira hämmästelee :)

Kivituhkapolkua ja luonnonkiviä täytyy saada myös kotiin. Aion kopioida palasen metsäpuutarhaani...

Ja lopuksi luontoa

Laitetaan kesäkuvat kiertämään :)

Kuukauden puutarhakuva

Useissa blogeissa on otettu vastaan Karoliinan -blogin kiva puutarhakuvahaaste. Tuttuun tapaan heräilen vähän myöhään tähän mukaan ja laitankin mukaan kuvat kahdelta kuukaudelta. Ei kai haittaa ;) Haaste on sen verran kiva että ilman muuta otan sen vastaan.

Syyskuussa elämämme muuttui toisenlaiseksi. Muutimme rivitalosta pieneen tönöön. Saimme oman tontin, jolle on tarkoitus tehdä viihtyisä ja oman näköinen piha ;) Tontilla kasvaa kaksi vaahteraa. Ne ovat mielestäni hyvin kauniita, siksi valitsin nämä kuvat.

Syyskuu

Lokakuu

Tarinaa vaahterasta

"Pohjoismaissa vaahteraa ei ole koskaan palvottu, mutta Keski-Euroopassa se on ollut pyhä puu jo pakanuuden ajalla. Vielä keskiajallakin puu oli uskonnollisen kunnioituksen kohteena. Sen juurille pirskotettiin viiniä ja jos puu kaadettiin, niin kansa paljasti päänsä ja polvistui rukoukseen. Vaikka Suomessa ei palvottu metsävaahteraa, sitä pidettiin kuitenkin pyhänä pihapuuna.

Tärkein kulttuurillinen merkitys meillä perustuu kuitenkin puun käyttöön monien vanhojen työkalujen ja tarve-esineiden valmistuksessa.

Vaahteran suurta merkitystä osoittaa sen runsas käyttö maantieteellisissä nimissä. Eri puolilla Suomea vaahterasta on käytetty hieman erilaista nimeä. Maamme itäosissa esiintyy pitkän vokaalin sanoja: vaahder, vaaher, vaahter, vaater jne. Länsiosissa on taas käytetty lyhyttä aa:ta eli vahder, vaheri, vahtera, vahteri jne. Vaahteran perään on liitetty usein erilaisia luonnonkohteita. On olemassa esim. Vahterinmäki, Vahteristonpelto, Vahteristonsuo ja paljon muita. Usein alueet on nimetty luonnonmukaisen esiintymän mukaan, millä on ollut merkitystä kun vaahteran luonnonvaraisia esiintymiä on pyritty kartoittamaan.

Kuten monia muitakin puulajeja, metsävaahteraa on pidetty sairauksia parantavana puuna. Eräs tällainen hyvin tunnettu yksilö kasvoi 1800-luvulla Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa. Usein vanhemmat toivat sen luo iltaisin lapsiaan, jotka sairastivat vitamiinien puutostauteja kuten keripukkia ja tarkoitus oli parantaa heidät puun kyljestä erittyvällä mahlalla. Kun lasta näin siveltiin, mumistiin samalla loitsuja ja taikasanoja sekä toistettiin lapsen sairauden nimeä. Tämä kaikki toistettiin kolmena perättäisenä torstaina auringonlaskun aikaan. Jotta olisi saatu hyvä tulos, piti lapsen olla alaston ja jonkin hänen vaatekappaleensa olla sidottuna puuhun.

Kalevalassa vaahtera mainitaan kuusi kertaa ja siinä kerrotaan sen käytöstä vaajaksi, aisaksi ja vasuksi. Hoikkuuteen ja norjuuteenkin kiinnitettiin huomiota, koska siskolle aiottiin tehdä varsi vaahteran vesasta. Vaahterasta on myös tehty lauluja kuten romanttinen "Vanhan vaahteran laulu"."

Teksti lainattu täältä Metsätieteiden laitos



Tervetuloa blogiini Marika uuden blogisi myötä!
Welcome to my blog photoJanna!

Talvinen metsä

Niin se maisema muuttuu lumen tullessa. Joka kerta se on yhtä kaunista. Tosin lumi taitaa sulaa pian pois, säätiedotus lupailee lämpimänpää keliä. Ennen lumentuloa puuhastelin pihamaalla. Kaivinkonetta ei kuulu, joten leikin ihmiskaivinkonetta takapihalla. Tilasin jopa lisää multaa ja kivituhkaa, siellä ne on lumen alla nyt. Mikäli sää taas muuttuu, taidan jatkaa pihalla ja jos ei lämpene, nautin talvesta :)

Tänään koiranlenkki suuntautui toiseen lähimetsään, sinne vähän rytöisempään.Täällä siis katkoin kuusen kuivia alaoksia, jotta olisi mielyttävämpi kulkea. Paikoin taas siirtelin risuja ja pienenpiä kaatuneita puita syrjään. Täällä voi koiraa huoletta pitää irti, ei mennä ihan lähellä tietä.

Karvalisko ja muita kuurakuvia

Mystinen karvalisko saapui viime yönä pihamaalle. Kummajaisia on siis ollut liikkeellä ;)

Pakkanen koristeli muutakin kuin rautaisin liskon. Olipa kaunista. Hetken se kestää.