29. syyskuuta 2019

Pieniä syyspuuhia


Keräsin loput chilit ja tomaatit sisälle kypsymään. Tarkalleen ottaen tomaatit olisi pitänyt kerätä kantoinen ja kirsikkatomaatit terttuineen, mutta sitäpä en tajunnut. Siitä huolimmatta ne ovat pikkuhiljaa kypsyneet. Chilit näyttävät kypsyvän hiukan nopeammin. Omenan laittaminen nopeuttaa kuulemma sisällä kypsymistä.


Kasvihuone on tyhjennetty hyötykasveista. Nostin sisälle yhden kelloköynnöksen. laventelin ja verililjapuun, koska muuten olisi ollut aika tyhjää ja ankeaa siellä.

Syksyn ruukkuistutukset ovat tänä vuonna minimaaliset. Tähän pyöreään ruukkuun ostin pienen kartiovalkokuusen, valkoisen callunan ja hopealankaa lankaköynnöksen kera.


Puutarhasta löytyy taas väriä. Ruskaa alkaa pikkuhiljaa olemaan enemmäin. Kaunista sekin on ;)




Yksi pieni projekti nytkähti eteenpäin. Tomaattien kasvusäkkien mullan toin tänne maanparannukseksi. Myymälästä löysin ruusuangervoja 70% alennuksella. Kaunis ruska vaikutti ehdottomasti ostopäätökseen. Pesäkuusen siirsin toisaalta tähän paikkaan. Viimeinkin sain siistittyä 'Wim's Red'-hortensian läheisyyden. Tänne tulee vielä kuorikate, mutta sen tilaaminen jääköön kevääseen.
Puutarhassa myllätessä usein käyttää sanaa puuhastella tms. Tosiasiassa tämä ei ollut mikään pieni puuha, vaan kasvusäkkien raahaamista ja tinttaantuneen multapaakun nuijimista lapiolla pienemmäksi sekä lopuksi vielä olevan kasvualustan ja tuodun mullan kääntämistä ja sekoittamista :D


Eräs isompi projekti taitaa käytännössä nytkähtää eteenpäin. Kaivinkone tuotiin pihalle maanantaita varten. Saunan perustusten teko alkaa siis :)


Mukavaa sunnuntaita kaikille!




23. syyskuuta 2019

Syyskuun tunnelmia











Hortensia kukkii edelleen, ja upeat punalatvat. Syyskimikki ei ehkä ehdikkään.
Kelloköynnökset saavat tumman violetin sävyn. Vaahteran latva alkaa punastumaan. 
Kurkut ja värinokkoset paleltuivat. Pelargoniat otin sisälle.

Kaikenlaista luopumista ja valmistautumista syyskuuhun sisältyy.

21. syyskuuta 2019

Tiilireunaiset kasvilavat

Vuonna 2015 tein tontilla lojuneesta tiililäjästä reunuksia kasvimaalle. Silloin ajattelin että tiilireunukset eivät saata olla kovin kestävä valinta. Tiilihän ei kestä taivasalla kovin kauan. Yllättävän kauan ne ovat kuitenkin kestäneet. Muutamassa paikassa olen rikkoutuneen tiilen siirtänyt alemmas ja nostanut päällimäiseksi ehjän tiilen. Tiilireunuksia ei ole mitenkään valettu vaan ladottu limittäin, näin ollen korjaaminen ja muu säätäminen on ollut helppoa.
Kurkistin vanhaa postausta aiheesta Pari lisää. Siinä oleva pieni tiilireunuslava tuli purettua varmaan seuraavana vuonna lavakauluksen tieltä. Tuo postaus olikin melkoinen aikamatka. Eihän meillä ollut edes terassia etupihalla ;)

Pari tiililavaa on edelleen paikallaan, mutta nyt purin yhden matalan lavan ja korotin sillä tuota oikealla näkyvää lavaa. Se olikin alunperin liian matala, jotta kasvit siinä viihtyisivät hyvin. Samalla sain tilaa yhdelle lavakaulukselle. Siirsin yhden lavakauluksen kasvihuoneen luota tänne. Ihan käytännön syystä, sillä on huomattavasti kätevämpää, että kaikki saisi kasteltua samalla kertaa. Lavakauluksia on tänne lisätty muutenkin aikojen saatossa.





Pöydällä olevat värinokkoset paleltuivat toissa yönä. Tässä pitäisi myös asennoitua talvivalkosipulin istutukseen. Viime istutin niitä kolmeen lavaan. Samaan pyrin tänäkin syksynä ;)

Niin, ja kuvassa näkyvä verililjapuu kannattaa nostaa sisälle. Ystäväni kertoi talvettaneensa omansa  olohuoneessaan.

18. syyskuuta 2019

Lisää punaista

Darwin-ryhmän tulppaanit ovat niitä kestävämpiä tulppaaneja. Tykkään erityisesti punaisesta Apeldoorn-tulppaanista. Niitä ostin pari pussia puutarhaan istutettavaksi. Jättilaukkasekoitus lähti sitten heräteostoksenä mukaan.





Mylläsin puutarhassa muutemia kohtia joko vain jakaen perennoja tai sitten hieman uudistin alueita. Jaettujen perennojen lomaan on helppoa istuttaa sipulikasveja. Muutoin istutushomma kauan aikaa kasvaneiden perennojen sekaan on aika työlästä, eikä ollenkaan mielipuuhaani. Tässä kohtaa jaoin verihanhikin ja sinne viereen on sipulikukkien istutus kuin leikkiä ;)
Kuudestakymmenestä tulppaanista riitti istutettavaa useampaan myllättyyn kohtaan.


16. syyskuuta 2019

Täsmäisku

Kesällä rakensimme pienen varaston. Varaston viereen teimme erittäin pienimuotoisen viherrakennusprojektin. Oven eteen kuusi 40x40 mustaa betonilaattaa ja seinustan viereen pieni istutusalue, johon tuli pari kasvattamaani salkoruusua, pari löytämääni verikurjenpolven siementaimea ja säleikkövilliviini.
Puinen säleikkö on ostettu valmiina, sitä piti vain kaventaa aavistus. Kuorikate on ihan käytännön syystä, ettei multa roisku sadeveden mukana seinälle. Tänä vuonna taimethan eivät juuri enää kasva kokoa ja siten peitä mullanpintaa.

 Terassiruusuruukku on tuotu piristämään ankeahkoa näkymää.

Todellisuus tontin kulmalla on tämä. Työkalut ja kompostit väliaikaisesti sikin sokin. Verkkoaita puhkoo epämääräisesti tulevan saunan ympäristöä. Polttopuut pressujen alla ja nauhuksia varaston vierellä paakkuineen, josko selviävät siihen asti kunnes niitä pääsisi jonnekin istuttamaan.

Tästä pienestä varastosta tulee joskus puutarhavarasto. Toinen varasto/puuliiteri on suunnittella, mutta sitä ennen pitää sauna olla paikoillaan. Kestää siis aikansa ennen kuin tämä kohta edes jotenkin siistiytyy .

Pitää siis keskittyä vain ollennaiseen ;)



15. syyskuuta 2019

Hei, hei Kurjet!


Lauantaina istuin ulkorappusilla kun kuulin kurkien ääneen. Heti sitä katse kohoaa taivaalle nähdäkseen missä nämä komeat kaverit lentävät. Nyt niitä ei ollut kymmentä, eikä kahtakymmentä, vaan todella monta.
Nopeasti kipaisin sisälle ja sain otettua tästä ylilentävästä valtaisasta muuttoparvesta muutaman hätäisen otoksen.




Määrätietoisesti kohti etelää aurassa lentäen, paikkaa välillä vaihtaen, jotta moni jaksaisi.
Niin on niiden geeneihin kirjoitettu.


Syksyinen kurkien muutto saa mielen haikeaksi.
Tänne me jäämme odottamaan.



11. syyskuuta 2019

Ja mitä se bongari kuvasi


Edellisen postauksen viimeisessä kuvassa mieheni seisoi kameran kanssa laiturilla. Tässä postauksessa on sen kuvaushetken otoksia. Kauniisti hän vangitsi syyskuisen mökki-illan pastellisävyt.




Seura tekee kaltaisekseen ja jo vuosi sitten mieheni osti itselleen oman järjestelmäkameran.
Puutarhaan hän ei sentään ole hurahtanut. Ehkä yksi hörhöpuutarhuri riittää tähänkin talouteen. Sekin saattaa joskus olla liikaa ;)


9. syyskuuta 2019

Satunnaisia otoksia

 Aikamatka


 Tiukka ote


 Omat eväät


 Kesän valo


 Hempeys


 Sinisyys


 Arkinen aherrus


 Lepohetki


Bongarit