Tähän alkuun tälläinen pirteä kuva viiime kesältä. Pelargoniarakkauteni ei ole missään nimessä laantumassa..
Seuraavissa kuvissa on jo realiteettiä kehissä. Kuvissa eteisen pelargoniat nyt. Blogiani seuraavat muistavatkin ehkä että miellä ei ole kellaria tai autotallia, eikä mitään muutakaan viileää tilaa, joten eteinen on ainut paikka missä niitä talven pitää. Eivät ole varsinaisesti silmiä hivelevä näky, mutta minusta vaivan arvoista kylläkin.
Syksyllä leikkaan pelakuut rajusti. Ne eivät olisi muuten mahtuneet tänne. Jos tilaa olisi enemmän käytettävissä, en ehkä leikkaisi niitä syksyllä. Osa oksista saattaa kuolla talven aikaan joka tapauksessa, joten siinä suhteessa se keväällä leikkaaminen olisi kai parempi.
Talven aikaan ne ovat saaneet niukasti vettä. Kerran yllätin puolisoni kastelemassa niitä. Hänet kyllä piti häätää siitä hommasta. Ystävällisesti toki ajatteli että onpa surkeita ja kuivia, ja hurautti sitten ihan kunnolla vettä ;)
Pari tuolla takana taitaa olla jo menetetty... |
Kuva eteisestä viime huhtikuulta. Tätä näkymää saa hieman jo odottaa ja toivoa... |
Tai sitten tätä näkymää;) |
Nyt sormet ristiin, jotta loppuaika ennen valon tuloa menisin hyvin :)