30. elokuuta 2020

Mites meni hyötykasvihommat ;)

Aloituskuva on hämäävä, sillä hyötykasvihommissa olen edelleen noviisi. Kokeilin hyötykasvien kasvattamista joskus aikaa sitten jo mökillä. Haalin sinne lavakauluksia, intoa oli hurjasti. Sitten aloitin vuorotyöt ja mökille pääsi harvakseltaan. Eipä siitä mitään tullut, kuten voi arvata.

Tänne muutettuamme aloitin taas uudella innolla. Mutta mistään omavaraisuudesta ei pääse nyt kehumaan. Tiukan paikan tullessa on purkkiruokaa haalittava ;)

Joskus ajattelen että jos jonakin vuonna ei tarvitsisi lankun pätkää kantaa tai monttua istutusalueelle kaivaa niin voisi paremmin perehtyä hoitamaan kasvimaata. Tosiasiassa taidan olla ihan vaan liian suurpiirteinen tähän hommaan, vaikka aikaa olisikin ;)

 Kasvimaa kesällä
Valkosipuleista sain satoa. Aika pieniksi ne jäi.
Ei se kuitenkaan haittaa. Onnistuminen on pääasia.

Kasvimaa nyt. On kukkamaa

Purjon taimet ostin keväällä.
Persiljaa voin kerätä vielä
Porkkanaa on yhdessä laatikossa vähän.

Kovin suuri ei valikoimani edes ollut tänä vuonna.
Noviisin innostus on selvästi hiipumassa.

Mansikkaa tuli vähän
Retiisit kukkivat pääsääntöisesti

Mutta hei,
perunan kasvatus onnistui
ja raparperin :D

 Kasvihuoneesta olen saanut tomaatteja aika kivasti.

Chilejä tulee myös jonkun verran.
Isäntä on niistä yhden purkillisen jo säilönyt.

 Parhaiten tietysti onnistuu ne joiden eteen ei tarvitse tehdä mitään.
'Pohjan Jätti' -mustaherukan marja on mahtavan kokoinen.
Tein niistä silloin ihanan kirpeää marjarahkaa ja loput pakastin kokonaisina.

Minulla on kaksi pientä kirsikkapuuta. 
Sain niistä yhteensä kolme litraa kirsikoita. Minusta se oli mukavasti.

Keitin niistä mehua.
Olen viimein hankkinut itselleni "Mehu-Maijan"
Mustaherukkamehua keitin myös.
Siihen voi olla tyytyväinen.

Omppujakin tulee mukavasti.

Osan omenoista keitin tänään hilloksi.
Isäntä jatkaa chilien säilöntää.
Makeaa ja tulista siis.

Kasvimaan reunalla kasvoi myös sinitiaisia ;). 
Allekirjoittaneella ei tässä mitään osaa ollut, paitsi pöntön ripustamien.


25. elokuuta 2020

Uusi istutusalue, laattapolku ja jopa nurmeakin

Saunan takakulmakin on siistiytynyt tässä vähän aikaa sitten. Vielä keväällä täällä tontin kulmalla oli pressun alla omaa puutarhakompostia ja viime syksynä haravoituja vaahteran lehtiä aimo läjä. Syksyllä tyhjensin kasaan vielä kaikki kesäkukkaruukkujen mullat ja kasvarilta tulleen mullan.
Puutarhakomposti oli muhinut pressun alla jo hyvän aikaa, joten aika hyvin siitä sai multaa.

Viikonloppuna isäntä asensi betonilaatat polkuaskelmiksi ja minä kärräsin sitä mukaa multaa. 
Polku kiertää saunan kulman ja alue on kylvetty nurmelle. 
Toiveissa on sellainen ajansaatossa sammaloituva varjon nurmi ;)

Kompostit saavat jäädä tänne takakulmalle. Ne eivät ole mitään varsinaisia kaunistuksia, mutta tarpeellisia. Viime vuonna hankin tuo harmaan puutarhakompostin. Siinä on pohjassa metallinen verkko, joten periaatteessa siihen voi laittaa kotitalouden biojätettä myös. Joskus olen siihen huonoja omenoita puun alta nakellut.

Varaston viereen voisi tehdä jatkoksi pienen katoksen, mutta se ei ole nyt vielä ajankohtaista. Kuvassa näkyvä salaojan tarkistuskaivo pitää madaltaa ja hankkia siihen metallikansi.  Vaiheessa on vielä.
Tajusin nyt että lumikolankin tököttää tuolla varastoa vasten. Eipä sitä ole hetkeen tarvinnut :D

Tänne uuteen alueeseen istutin laikkukirjokanukan.
Taustalle laitoin pari tummalehtistä tarhakotakuusamaa. 
Niiden talvehtiminen on vähän niin ja näin, mutta kokeillaan.

 Tänne laitoin myös jaloangervoja

ja purppuraheisiangervon

 sekä mustilanhortensian.

Täältä saivat kenties paremman kodin myös alppiruusut. Niitä oli tontilla hieman eri paikassa.
Alppiruusut kasvavat aika hitaasti, joten laitoin niiden taakse riviin keltavuohenkuusamaa. 
Se peittää tuota verkkoaitaa, vaikkei sen korkeuteen koskaan yllä.

Tälläinen istutus ei juuri valmistuneena ole oikein minkään näköinen, mutta yritän hahmottaa millainen se on muutaman vuoden päästä.

Alueella on aika vähän perennaa, mutta ajattelin että jos vaikka joskus inspis iskee, niin voin siirtää kuoriketta sivuun ja laittaa etualalle pensaiden alle jotain maanpeiteperennaa. 

Tänne jätimme tarkoituksella tilaa, vaikka oksasilppuria käyttää tai pöytäsirkkeliä viritellä. 
Saunan seinästä saa sopivasti sähkönkin.
Näillä keleillä saattaa nurmikkokin itää melko nopeasti.

 Täällä sitten remppaosastoa. Koko kesän on taas ollut ihmeellinen väliäikainen verkkoaitaviritys. Vaikka eipä tuo koiraverkkoaita koskaan mikään komistus ole. Onneksi tontilla se jo osin peittyy pensaiden taakse.

Isäntä ideoi pienen istumapaikan vanhan kaivon luo.

Varasto-osa tarvitsee vielä portaan, 
emmekä ole vielä varmoja jatkuuko laatta-askelmat tässä vai mitä keksitään. 
Aika näyttää ;)

Keskeneräisyyttä tuijotellessa on hyvä välillä suunnata katse jo aiemmin tehtyyn osaa ;)




24. elokuuta 2020

Tuoksuherne

Keittiössä tuoksuu ihanalle. Keräsin tuoksuherneen kukat maljakkoon. Tuoksuherneestä sanotaan että aika ajoin kannattaa kerätä kaikki kukat vaasiin niin kukkia avautuu lisää. Siemenkotia sen ei kannatta antaa heti muodostaa jotta kukinta jatkuisi pidempään.

Näillä kasveilla oli sellainen suutarin lapsen kasvatus. Kylvin herneet toukokuussa ja unohdin onnettomat rimpulat laittaa tarpeeksi ajoissa isompaan ruukkuun. Kun viimein sain ne istutettua, oli hoitokin sinnepäin. Kauan aikaa kituuttivat kunnes kunnolla alkoivat kasvaa. Siispä vasta viime viikolla alkoivat kukkimaan.


Tuoksuherneen kanssa maljakossa on pensaskärhön vielä vihreät siemenkodat.
 Jotenkin nämä kaksi hösselöä sopii kivasti yhteen.



 Mikään hurja komistus ei tuoksuherneeni ole, mutta kyllä tästä vielä kukkia saa poimittavaksi ;)




Mukavaa uutta viikkoa!


21. elokuuta 2020

Kuvaa kimalainen -haaste

Sain Sirkulta Kukkia ja haaveita -blogista kivan Kuvaa kimalainen- haasteen.
Haasteen on laittanut liikkeelle Minna Hiidenkivenpuutarhassa -blogista.
Kiitokset Sirkulla haasteesta ja Minnalle mukavan haasteen ideoinnista!


 





Tässä postauksessa on muutama eilen otettu kuva ja pari omaa suosikkia kuva-arksitoista.
Huomasin että rikoin tässä haasteen sääntöjä, mutta ei kai se niin vakavaa ole.

Sinänsä kiva haaste, että tajusin kuinka monta erilaista kimalaislajia Suomessa onkaan.
Yritin jopa vertailla mitä kuvaamani kimalaiset ovat..siinä onnistumatta ;)

Haaste on varmaan kiertänyt aika kauan, mutta jo et ole vielä siihen vastannut niin vastaa ihmeessä.

Säännöt:

1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.
2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.
3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.


18. elokuuta 2020

Postausputki

Tämä on kolmas postaus ihan perättäisinä päivinä. Mutta kun on viikkotolkulla ollut hiljaa niin haitanneeko tuo mittään. Oikeastaan olisi paljonkin kerrottavaa, mutta kuvapainotteiseksihan tämä aina jää.

Keväällä luulin että talvivalkosipuleille on käynyt köpelösti talven aikaan, mutta ei. Satoa sain. Tosin en taaskaan niin hienoja ja suuria mitä nettimaailmassa näkee, mutta tyytyväinen voin olla. 

Kärhöjen haituvaiset ovat hurmaavia. Tässä kuvassa on kellokärhö.

Daalian juurakoita tuli pari keväällä laitettua.

 Erikoisempia keijunkukkia talvi verotti rankalla kädellä, mutta niitä on haalittu lisää.



Iita täytti heinäkuussa kymmenen vuotta. Keväällä hän ontui pahasti etujalkaa. Eläinlääkärissä kuvauksissa kävi ilmi että oikean etujalan varpaassa on nivelrikko ja selässä spondyloosi. Ensialkuun hän sai tulehduskipulääkekuurin ja jatkuvana hoitona ravintolisän nivelrikkoon.
Kesä on mennyt pääsääntöiseti hyvin, mutta viileämmällä kelillä ontuminen ajoittain alkaa taas. Nykyään annan kipulääkkeen tarvittaessa, mutta pistoksina annettavaa kipu/niveliä auttavaa lääkettä suosittelivat. Luultavasti siihen pitää siirtyä, jos koiran kipuilu jatkuu. Muutoinhan Iita on ollut fyysisesti hyvinkin terve sekarotuinen piski.
Koska nivelrikko on yhdessä varpaassa eläinlääkärin mukaan varpaan amputaatio voisi auttaa. Maallikkoa kummastuttaa, mutta asiasta pitänee ottaa selvää mikäli tässä todennäköisesti vaihtoehtona on jatkuva kipulääkitys.

Tuoksuherneet kylvin aika myöhään. Nyt vasta alkavat kukkimaan

 Kelloköynnöksissä määrä varmaan korvasi laadun tänä vuonna. 
Kukkivat huonommin kuin viime vuonna, milloin niiden kukinta oli tosi runsasta.

 Kasvihuoneessa on muutakin punaista kuin emalikannu

Ilta-auriko loistaa tähkälaventeleille. Olen näistä pikkaisen ylpeä, sillä olen ne joskus siemenestä kasvattanut. Keväällä näytti että välistä on kuollut muutama, mutta kun silloin leikkasin kasvustoa pois huomasin että siellä niissäkin on tyvellä toivoa eli pientä vihertävää silmua. Kaikki kuolleilta näyttäneiltä olivatkin siis elossa.

Loppuun sitten kevennys. Vesileima kuvissa kannattaa olla näkyvä. Minua ei haittaa jos kuvaani käytetään, mutta luvan voisi aina kysyä. Vaikka vain kuvahausta suoraan kopioi, niin voisi katsoa kuvan alkuperän, eikö?

Sattuipa kesällä niin että saimme toteutettavaksi erään suuren rintamamiestalon pihan. Osa tontista oli perinteistä sen tyylin pihaa ja osa metsäisää aluetta. Suunnittelija ei ollut meidän työpaikalta vaan joku random. Tämä random oli sitten liittänyt suunnitelmaan ideakuvan metsäpuutarhasta. Kuva on meidän mökiltä!

Kyseisessä pihassa toteutettiin se perinteinen osa, metsäputarha jää sitten asiakkaalle itselleen (kustannuskysymys). Pomo vitsaili että eihän tuollaista metsäpuutarhaa voi edes toteuttaa.
Se on liian uniikki :D :D