Williamin tytär?

Lehtoakileija 'William Guinness'

Tilasin joskus vuosia sitten 'William Guinness'-akileijan siemeniä. Niistä kasvatetut taimet kasvoivat mökkipuutarhassa ja sieltä siirsin muutaman yksilön tänne kotipihalle. 'William Guinness'- akileijan tumma purppura, miltei musta väri tekee siitä todella kauniin.

Kasvatin samaan aikaan alla olevaa hempeän vaaleansinistä akileijaa, jonka lajikenimi on jo unohtunut. Niitäkin siirsin mökiltä kotipihalle silloin muutama vuosi sitten.

Akileija on siitä kiva, että se risteytyy. Joskus siis siementaimista tulee erikoisia yksilöitä. Nämä kaksi edellä mainittua ovat asustelleet neljä vuotta samassa kukkapenkissä. Kenties ne olivatkin päättäneet lisääntyä keskenään ;)

Tontilta löytyy nyt huikean ihana tyllihame. Ihan selvästi siis Williamin tytär ;)

Puutarha yllättää välillä ;)

Ruusuja ja mielihyvää

Viime viikolla kotipihan ensimmäiset pensasruusut availivat nuppujaan. Niiden kukinta on aina yhtä tervetullut.

Teresanruusu

Juhannusmorsian

'Tove Jansson'

Suviruusu

Tornionlaaksonruusu

Puutarhaharrastus on oikeastaan aika mukava harrastus. On niin palkitsevaa nähdä työnsä jälki ja se tuottaa suuren määrän mielihyvää.
Ilmaiseksi ei mikään tule, kaikenlaisia puutarhoja täytyy hoitaa, joitakin enemmän ja joitakin vähemmän. Työn suuruus riippuu yksilöstä, joku kokee jonkun asian työlääksi, toinen taas ajattelee, että pikkujuttu toikin homma.
Hetkessä ei mikään myöskään valmistu. Kasveilla ottaa aikansa juurtua ja kasvaa. Tarhurin on hyvä olla myös hieman kärsivällinen. Kaikki työ palkitaan kyllä ;)

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ;)

Pihakierros eilen

Puutarhassa on vauhti päällä. Eilisen pihakierroksen perään voisi jo vetää toisen kierroksen. Tänään nimittäin huomasin että muutama pensasruusu on alkanut kukkimaan ja pionikin oli ensimmäisen nuppunsa avannut :)

Varjon kaunotar

Joistakin puutarhakasveista tykkään jotenkin erityisen paljon. Tarhakalliokielo on mielestäni yksi niistä todella hurmaavista puutarhakasveista. Tämä kaunis perenna kukkii alkukesällä valkovihrein kukin.

Kestävä tarhakalliokielo viihtyy parhaiten varjossa ja puolivarjossa. Mökillä metsäpuutarhassa paikka on aika varjoinen, kotipihalla sille paistaa ilta-aurinko. Tarhakalliokielon kasvusto on myös näyttävä ja suunnilleen 80 senttiä korkeaa.

On se kaunis!

edit.
Aina jotain uutta oppii. Tällä kertaa tämän kasvin oikean nimen. Lehtokielo.

Kopioin tähän lainauksen Betweenin kommentista:

"Lapinlahden puistoretkellä ihastelimme laajaa kalliokielojen kasvustoa. Puutarhuri-kirjailja Pentti Alanko oli vieressä ja hän kertoi puutarhoissa kasvavaa isompaa kieloa virheellisesti kutsuttavan kalliokieloksi. Oikea nimi on lehtokielo. Lehtokielo ja kalliokielo voivat risteytyä. Kalliokielo on samannäköinen, mutta kymmensenttinen ja ehkä vähän pystympi."

Nyt pitää opetella kutsumaan kasvia sen oikealla nimellä ;)