Siivouspäivän kruunaa maljakkoon laitetut kukat. Pienistä arkisista asioista tulee kiva olo, kuten nyt vaikka koirankarvattomista lattioista (mikä on oikeastaan aika lyhytaikainen ilo) ja raikkaudesta.
Ostin marketista ison kimpun punaisia tulppuja, ja niistähän riitti moneen paikkaan. Tumma keittiönpöytä onkin oikeastaan aika kuvauksellinen tausta. Kuva on kylläkin otettu aika vähässä valossa, joten tarkkuutta siinä ei juuri ole, ehkä tunnelmaa...
Pari parhaiten kasvavaa kelloköynnöstä nostin tänne keittiön pöydälle pois ahtaaksi käyneeltä taimipöydältä. Vuosittain tämä keittiönpöytä on ollutkin se kelloköynnöksen kasvatuspaikka.
Lomani lähenee loppuaan. Huomenna alkaa työt. Olen nauttinut hiljaisesta lomasta, kotona puuhastelusta ja sotkenut mullan ja siemenien kanssa ihan liiaksikin. Mökkireissu metsän keskelle toki piristi myös. En kaivannut sen suurempaa suunnitelmaa lomalle vaan ihan tavallista rentouttavaa puuhaa taukona vuorotyöhön. Ymmärrettävää on myös että kaipasin hieman hiljaisuutta vailla sen kummenpia ihmiskontakteja.
Kävin saksimassa vaahteran ja tuomen oksia maljakkoon. Jos vaikka sillä tavalla saisi kevättä esiin.
Kenellekkään ei tainnut jäädä epäselväksi että tykkään erilaisista vanhoista keittiötölkeistä. Ne on mun aarteita.
Olen saanut uuden innostuksen valokuvaamiseen sekä myös bloggaamiseen. Jotenkin sitä juttua nyt riittää. Olette sen varmaan postauksien tiheydestä huomannut. No, välillä sitä postaa paljonkin, välillä taas aikaa tai inspistä ei löydy.
Mukavaa kevään odotusta!
...vaikka hieman tuskaisaa se on;)
