18. helmikuuta 2013

Väriloistoa!

Sain Saraheinältä oikein mukava haasteen, jossa on tarkoituksena tehdä värikäs kuvapostaus ja näin tuoda väriä ja iloa näihin harmaisiin päiviin.

Harmautta todellakin on riittänyt, en muista milloin olisinkaan nähnyt aurinkon pilkahduksen. Siispä mielelläni otan tämän haasteen vastaan.





























Haastan seuraavat blogit luomaan lisää väriä harmauteen:


Sekä toivotan haasteen kera tervetulleiksi uudet lukijani
 Päivi Pousi, Taina T sekä Noora





7. helmikuuta 2013

Niin se on...




Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. 
Jotka ovat kolunneet kaikki polut, 
tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, 
outoja hedelmiä hauraassa säkissään. 
Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille.   
                  
                                                               -Tommy Tabermann-      





     

Tunnustus

Sain New blog love- tunnustuksen Konnadonnalta joku aika sitten. Mitenkähän aina jälkijunassa muistan näitä pistää eteenpäin ;) Kiitoksia kovasti tunnustuksesta! Ja suurempi kiitos siitä että  Konnadonna on saanut minut innostumaan kärhöistä ;)

Olenkin ottanut vähän selvää kärhöjen kasvatuksesta puutarhassa, tilasin jopa kirjan, Ihanat kärhöt. Kirjassa sanotaan että on muitakin jalokärhöjä kuin Jackmanii, minulla onkin juuri vain se. Sopiva kirja minulle siis. Eipä silti upea kärhöhän se on :)
Ensi keväänä aion hankkia mökkipuutarhaani joitakin niistä ihanista kärhökaunokaisista :) Haluaako joku antaa vinkkiä suosikkilajikkeestaan?




Laitan tämän New Blog Love- tunnustuksen eteenpäin uudelle tuttavuudelle Sinise talon emänt, ollos hyvä!


Sitten vielä arvonta-asiaa, Tuulialla on blogissaan Narrin tontilla menossa arvonta, menkääpäs kurkkaamaan ja osallistumaan :)

Ja sain uuden lukijan, tervetuloa Pivi!

6. helmikuuta 2013

Sininen

Ajattelin omistaa tämän postauksen rauhallisuuden värille, siniselle. Se on vähän kuin jatkumoa edelliselle metsän hiljaisuudelle, samoilla teemoilla siis mennään.
Olen pariin aikaisempaan väriteemaa käsittelevään postaukseen lainannut ajatuksia Värien lumoa puutarhaan kirjasta. Tykkään kirjasta tosi paljon kuvineen ja kauniine teksteineen.

"Sininen huokui viileyttä, tyyneyttä ja hiljaisuutta. Sinisenä kukkiva puutarha on mainiota lääkettä kiireeseen ja stressiin. Se saa ihmisen pysähtymään ja rentoutumaan. Sinisen ystävää kuvaillaillaan sanoilla luotettava, uskollinen, järkevä ja velvollisuudentuntoinen.Vaali sinisiä kukkia, kun etsit sisäistä ja ulkoista rauhaa." Näin kivasti siis Anna Aho kertoi kirjassa sinisestä.

Useat suosikkikasvini ovat sinisiä. Kevätkaihonkukka on yksi mielestäni ihanimpia maanpeitekasveja, herkkä kukinta keväällä on sanoinkuvaamattoman suloinen. Alkukesän toinen herttaisuus on ehdottomasti lemmikki. Annan sen kasvaa muiden kasvien lomassa, sillä kasvusto kuituu kesän mittaan. Kevätvuohenjuuren läheisyyteen lemmikki käy mielestäni loistavasti. Pelkkä sininen istutus saattaa olla kolkko, joten siinä olen samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa. Mielestäni sininen, kuten myös valkoinen, tulee paremmin esiin jos joukossa on hieman muiden värien pilkahduksia.
Rauhallisuuden luoja sininen on, ja ehkäpä siksi makuuhuoneen tekstiilit tällä hetkellä ovat sinisiä.


Lemmikki ;)

Ihana kevätkaihonkukka, kasvin nimikin on juuri niin sopiva ;)


Pikkutalvio on toinen suosikkini maanpeiteperennoista


Mikä on sinistä, mikä lilaa? Sitä on useinkin vaikea määrittää. 
Valon määrästä riippuen sävyt näyttävät erilaisilta. 
Kamerani ei välttämättä saa vangittua luonnollista sävyä ;)






Blogiini on tullut kolme uutta lukijaa, joten tervetuloa Pelaguu, Puumuli ja Outi!



4. helmikuuta 2013

Hiljaisuudessa

Pitkästä aikaa vietimme viikonlopun mökillä. Näin kevyillä pakkaskeleillä voi sinne mennä jo töiden jälkeen ilman että varaa koko päivää mökin lämmitykseen. Mittari näytti miinus neljää, joten pienessä koleudessa kykenee mökillä vielä olemaan, täytyy toki asianmukaisesti pukeutua toppapukuun ;)  Kovilla pakkasilla ei täysin kylmään mökkiin viitsi lähteä pelkän viikonlopun ajaksi, sillä eihän se ehdi kunnolla lämmetä. Eikä silloin voi heti kovia tuliakaan tehdä hellaan, on vaan pienellä tulella lämmiteltävä ;)

Nautin todella paljon metsämaiseman rauhallisuudesta ja hiljaisuudesta, taustalla vain hellassa palavan tulen hiljainen kohina. Miten kotoisa ääni se onkaan. Salaa toivon että joskus saan asua pienessä talossa, jossa voin kuunnella tulen ääntä jokaisena talvipäivänä..
















Rauhaa, hiljaisuutta