17. marraskuuta 2022

Pari sanaa itsekasvatetuista leikkokukista

Kasvatin kesällä siemenestä leikkokukkia. 
Kirjoittelen tähän vähän miten niiden kanssa meni ja mitä mahdollisesti kasvattelen uudelleen. 
Kovin montaa sorttia ei valikoimassa nyt ollut, mutta jotain kivaa kuitenkin. 

Esikasvatin taimia ensin sisällä ja sitten kasvarissa 
ennen kuin istutin ne kasvilavoihin ja kaikenlaisiin epämääräisiin astioihin.
Kylvöt tein muistaakseni huhti-toukokuussa.

Postauksen kuvat eivät ole valitettavasti kovin tarkkoja, mutta informatiivisyyden vuoksi menköön. 
Kuvista huomaa että kasveilla jano on :D
Ei se kaikki täällä niin pieteetillä mene.

Ensimmäisenä kukkaan ehti kuvassa näkyvä valkoinen tähtikesäputki (Orlaya)
Kaunis ja hento lisä kimpuissa.
Kivempi kukkapenkissä, sillä roskaa jotenkin häiritsevästi pöytäliinan.
Joskus semmoinenkin asia näköjään häiritsee :D 
Ei jatkoon, tai sitten vaan kukkapenkkiin.



Leijonankita (Antirrhinum) teki paljon topakoita kukintoja. Jatkoon ehdottomasti.
Se sopii hyvin korkeisiin kimppuihin.

Alla kuva ihan opiskelun alussa muutamalla kukalla tehdystä korkeasta kimpusta.
 Kimpussa on tosin leukoija (Matthiola), mutta kukinnon muoto on samanlainen.
Aika tylsä kimppu, muuten.


Kuten huomaatte leijonankidan kukintojen kärjet pyrkivät ylöspäin.
Joskus häiritsevästi, joskus taas ei.
Kotosalla en niin siitä välittänyt, kun opettelin kimpun tekniikkaa ja eri muotoja, värejä yms.


Kiinanasteri (Callistephus) kasvoi kivasti ja kukki runsaasti. Tämäkin jatkoon.


Tsinniat (Zinnia) sen sijaan kasvaa junkasivat hitaasti. 
Innokkaimmat tekivät ekaa nuppua 15cm korkeaan varteen!
Tuumasin, ettei tämä sovi ja napsin nuput pois.
Surkeimmat taimet kitkin pois ja jäljelle jääneitä uhkasin myös kompostilla.
Kukkivat ne lopulta. Vähän.
Tuo valkea ei ole oikein minkään näköinen.
Ei jatkoon.

Koristeporkkana (Daucus) kasvoi yllättävän korkeaksi. 
Tietämättömänä tuli hölmösti laitettua se tuohon kasvulavan etulaitaan.
Tämä kasvi mielestäni todella kaunis!
Ehdottomasti jatkoon.


Alla olevassa kimpussa on koristeporkkanaa, kiinanasteria sekä perennoista tummalehtistä tyräkkiä,
 olikohan metsätyräkki? sekä purppurakeijunkukkaa ja sinipiikkiputkea, lisänä hortensian kukintoja. 
Kimppu oli kaverille menossa ja ehditty jo kietaista paperiin.


Sudenporkkana (Ammi) kasvoi vähintään yhtä korkeaksi kuin koristeporkkana.
Kuvassa tuo valkoinen on sudenporkkana.
Se kasvoi kummallisesti kiemuralle.
Ehkäpä siksi kun sitä oli vaikea saada järkevästi tuettua.
Kaunis tämäkin
ja itsepäisestä tämän kesän kasvutavastaan huolimatta ehdottomasti jatkoon :)

Sudenporkkanan taimet ottivat muuten koulinnasta itseensä ja kasvu alkoi alussa junnata. 
Ne taimet mitkä olivat harvana hajakylvöna kylvölaatikossa lähtivät kasvulavassa nopeammin kasvuun.
Jatkossa siis esikasvatuksessa hajakylvän ja harvennan 
sen sijaan että koulisin taimit eri purkkeihin.
Saattaisi toimia paremmin.
Näin yhden kesän kokemuksella ;)



14. marraskuuta 2022

Kotipihan tarina - Mitä nyt kuuluu puutarhalle 2022

Kirjoitin postaussarjan kotipihan tarinasta.
Se loppuikin vuoteen 2019, jolloin olimme saaneet tontille pihasaunan.
Ajattelin jatkaa tarinaa kertomalla saunan ympäristöstä ja uudesta pergolasta.
Näistä toki on jo kerrottu blogissa, mutta kokoan asiat uudelleen osaksi kotipihan tarinaa.

Vuonna 2020 rakensimme saunalle terassin ja portaat. 

Saunan sivulle teimme kiveyksen.
Taustalle puukatoksen.

Saunan taakse simppelit askelmat laatoista ja naapurin vastaiselle rajalle istutusalue. 

Viime vuonna saunan terassi sai katon päälleen.

Laatta-askelmat kulkevat nyt puukatoksen edestä saunan taakse.
Puukatoksesta oikealle on myös oikea laudasta tehty aita (ei näy kuvassa)
Päästiin tässä kohtaa eroon verkkoaidasta, mikä ekassa kuvassa näkyy.





Tänä vuonna tehtiin oikea pergola mutkalle vääntyneen metallisen paviljonkin tilalle. 

Joitakin kasveja on hävinnyt ja koristeomenapuu Erstaan söi ristisuut.
Oma moka kun en suojannut paremmin.
Se oli tuossa jalopähkämöiden keskellä. 
Istutin tilalle paljon pienemmäksi jäävän pikkusyreenin.

Olipa kesäisen vihreää ja värikästäkin näissä kuvissa ;)


Mukavaa viikkoa kaikille!

9. marraskuuta 2022

Kranssi boheemilla otteella

Vapaapäivänä tein oveen kranssin. 
Tässä kranssissa kaikki materiaali, paitsi rautalanka, on puutarhasta ja luonnosta. 

Kranssin pohja on pyöräytetty heisiangervon suorasta pitkästä versosta. 
Rautalangalla vahvistin pohjan ja samalla sitä sai muotoiltua paremmin pyöreäksi. 

Heinämäinen materiaali on kukkasiilillä karstattua osmankäämin lehteä. 
Syksyllä keräämäni osmankäämin lehdet karstasin heti tuoreena ja ripustin niput kuivumaan. 
Tämä on mielestäni huikean hieno luonnonmateriaali!
Tämän karstaushomman opin tietysti tuolla floristiopinnoissa.

Lisäksi kranssissa on vain sananjalkaa, kotkansiipisaniaisen "kukintoja" 
ja naavaa maahan pudonneesta oksasta.
 


Kranssipohjan näkyvän osan päällystin myös karstatulla osmankäämin lehdellä. 
Se näyttää kivalle lukuisine sävyineen.  



Ei kovinkaan perinteinen :D
Hitti vai huti?


6. marraskuuta 2022

Sumua ja sadetta

Puutarha kietoutuu harmaaseen sumuun. 
Aamulla maassa oli häivähdys valkoista. 
Se kuitenkin hävisi pian pois.

Hedelmäpuut on suojattu.
Viime talvena suojasin koristeomenapuu Erstaan niin huonosti, 
että ristisuut sen rungon nakersivat.
 

Puutarha-apulainen täytti viime kesänä kaksitoista vuotta. 
Mielellään toki lenkille ja puutarhakierrokselle lähtee, vaikka askel myös hidastuu.
Uni maitta pitkin päivää ja tuhina kuuluu.
Toki ohiajavat autot jaksetaan vielä hyvinkin ilmoittaa :)

Pyykinkuivauskelit ulkona on hyvän aikaa sitten loppuneet ja naru on jäänyt toimettomaksi.

Lehtien varistessa "pikitie" tulee näkyviin.

Juhannusmorsianruusun kiulukat näyttävät fantasiahahmoilta.


Sointu-ruusu ei luovuta

Pieni koti mahtuu pisaraan

Jotakin sympaattista on myös myös näissä Arabella-kärhön kuihtuneissa kukissa.

Pisarat kaunistavat mustaherukkaa

Maassa matalana löytää usein jotain pientä kaunista.


Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

21. lokakuuta 2022

Vähiin käy

 
Värit käy vähiin puutarhassa, jotain pientä ja kaunista kuvattavaa sieltä silti aina löytää. 
Päivä on harmaa ja seesteinen. 
Mieli on rauhaisa, vaikkakin opiskelut tuovat siihen omat haasteensa. 

Viime talvi oli ensimmäinen talvi jolloin en mennyt hoitoalalle. 
Aiemmat kymmenen vuotta oli pääsääntöisesti vihertöitä puoli vuotta ja hoitoalaa talvikausi. 
Lomaa tuskin maltoin viettää. 

Kaikella on aikansa. 
Nyt on tavallaan välivuosi, erilainen vuosi. 









Rauhaisaa viikonloppua kaikille!