25. syyskuuta 2012

Syksyinen inspiraatio

Täytyy sanoa että yksi tämän blogiharrastuksen iloja on uusien asioiden löytäminen ja oppiminen. Tänä vapaapäivänä heräsin vasta kymmeneltä tukkoiseen oloon, ja joka paikkaa tuntui kolottavan... Ajattelin että voi ei, nytkö pukkaa flunssaa.

Kuuman kahvikupposen ja viltin kanssa ryhdyin selailemaan toisten bloggaajien postauksia ja valtavan suuren inspiraation sain Cherin blogista Autuas olo, jossa on aivan ihana vaahteranlehtiruusuista tehty kranssi. Kiitoksia Cheri, innostuksen antamisesta ja ohjeiden linkittämisestä, ja tietenkin tervetuloa lukijaksi :)

Päätin yhdistään karvakorvan lenkityksen ja vaahteran lehtien metsästyksen, kunnolla lämmintä päälle ja ulos. Niinpä tänään sain aikaiseksi jotain uutta ja olen siihen itsekin tyytyväinen. Tukkoinen olokin hävisi tyystin :)

Keittiön pöytä vallattu, meillä ei oikein sovi muualla puuhastelemaan.


Tämä tarkkailija salakuljetti itsensä meille.




Käytin siankärsämöä vaaleutta antamaan.

....ja pihjalanmarjoja piristykseski



Siinä se nyt on, meidän ovella.
Voi, mikä onnistumisen ilo:)


Blogissani on toinenkin uusi lukija, tervetuloa Kimberly! 


20. syyskuuta 2012

Äh, mallin muokkausta

Yritin tässä juuri säätää blogini leveyksiä. Se onnistuisi kyllä, mutta sitten ylätunnisteen kuva olisi jäänyt liian kapeaksi. Yritinkin ladata uutta kuvaa siihen, mutta ohjelma ilmoitti, että olen ylittänyt bloggerin kuvien lataamisrajan. Mitä ihmettä? Jotain sepustusta siinä oli englanniksi. En kyllä jaksa syventyä moiseen, joten antaa olla koko mallin muokaushomma.
Ja nyt pitää ihan kokeilla alkaako tämä herjaamaan postauksien kuvista...


Kesällä hankin mökkipuutarhaani köynnöskaaren, kuva on otettu kuukausi sitten. Toiselle puolelle kaarta istutin sinivioletin jalokärhön, jonka nimilappua en tietenkään muistanut panna talteen. Jackmannii se ei ollut. Yritin etsiä kuvahaulla vastaavanlaista, Multi Blue-lajike voisi olla tai sitten ei.

Olen tykännyt todella paljon kuvassa näkyvästä violettilehtisestä syyskimikistä. Se ei ole kestävyydeltään niin voimakas kuin useimmat perennat, mutta tuossa kohdassa ne ovat kasvaneet hyvin jo muuteman vuoden.Paikka on puolivarjoinen ja istutusalue viettää alaspäin, joten märkyys ei pääse ainakaan vaivaamaan tälläkään kohdalla;) Se kukkii puutarhassani todella myöhään ja kukat tuoksuvat voimakkaasti. Aika kiva se on:)

18. syyskuuta 2012

Mitä keittiöstä löytyy....haastetta

Sain ilokseni Ansalta Piha ja piennar - blogista mukavan haasteen jossa on tarkoitus kuvata mitä asioita keittiöstä löytyy. Ansalla itsellään on aivan mahtava puulämmitteinen uuni ja hella! Oikein kateellinen voisin olla, jos sellaisia tunteita haluaisin vaalia;) Käykääpä katsomassa ylläolevasta linkistä.

Mistään kauniista keittiöstä ei meidän tapauksessa todellakaan ole kyse, kotona keittiömme kaipaa siis remonttia. Värimaailma, valkoiset kaapit ja sinisävyinen taso, on jotain aivan toista jota itse valitsisin. No, suhteellisen ehjiähän ne ovat, joten hirmuisen kiire remontilla ei kylläkään ole. En siis voi kertoa keittiön mukavasta sisustuksesta tai kaapistoista, vaan kerron muutamista mukavista jutuista joita siltä löytyy.

Mitä keittiössäni sitten on....
Nyt siellä on minä ja lusikka:)





Keittiön seinältä löytyy kirpputorilta ostamani suosikkitaulu, kuva Kotiliesi-lehden kannesta vuodelta 1941. Tytön ilme ja asento kuvaa mielestäni onnellisuutta ja jonkinlaista sisäistä harmoniaa. Siinä hän istuu ajatuksissaan keskellä yksitoikkoista ja ehkä jopa raskasta työtä.
Kirpputorilta ostamani pyöreä pöytä ja kulahtaneet (lue ajanpatinoimat) tuolit
 sekä tietysti kynttilöitä.
Jääkaappimagneetti
Tällä onkin kiva tarina takana. Olen aikaisemminkin kertonut, että avopuolisoni on hollantilainen. Alkuaikoina puhuimme englantia, mutta pikkuhiljaa suomen kieli otti sijaa meidän keskustelussa. Muistan joskus vuosia sitten kun riitelimme uuden sohvan hankinnasta. Kyllä, siitäkin voi riidellä, tosin vieraalla kielellä riitely on hankalampaa:) Avopuolisoni tokaisi "The queen wants to have everything" minua siis tarkoittaen. Jonkun aikaa tämä jälkeen satuin huomaamaan tämän jääkaappimagneetin kaupassa ja siitä lähtien se on koristanut jääkaappiamme, missä sitten olemmekin asuneet.


Keittiöstä löytyy leipova mies:)

Tässä tasoiteitaan keksi-voisulaseosta jääkaappikakkua varten. Tämä kuvaa hyvin omaa olematonta mielenkiintoa leipomista kohtaan, en edes tiedä miksi tätä kakkua oikeasti kutsutaan:) Muutenkin keksin äkkiä ainakin viisikymmentä mielenkiintoisempa hommaa kuin ruuanlaitto...Onneksi meillä ihmisillä on eri mieltymykset puuhastelujen suhteen:) Tänään pääsen herkuttelemaan.



Kahvinkeitin
Ilman tällä keitettyjä oikein hyviä aamukahveja en pääse käyntiin:)


Keittiössä näkee usein myös tämän toiveikkaan katseen...



Laitan tämä haasteen eteenpäin Konnadonnalle Konnadonnan kotona ja puutarhassa-blogiin ja Betweenlandille Rikkaruohoelämää- blogiin.





8. syyskuuta 2012

Irtiotto arjesta

 "Kaunis päivä tänään. Lähdetäänkö pidemmälle metsälenkille koiran kanssa?" Voisiko aurinkoisenä syyspäivänä, muuten niin tavallisena tiistaina, saada isännältä mukavampaa tekstiviestiä?

Kotiin tultuamme keitimme kahvit termariin ja teimme eväsleipiä. Päätimme lähteä Jääskelän luontopolulle, sillä se on sopivan lähellä. Olemme aikaisemminkin käyneet siellä, mutta kiertäneet ainoastaan Sammalistokallion polun. Tällä kertaa menimme eri reittiä ja kuljimme Tonttuvuorenpolun. Tonttuja emme nähneet, muita kuin toisemme, mutta muuten oli todella kiva ja monipuolinen luontopolku.

Polku on neljä kilometriä pitkä ja meillä meni noin puolitoista tuntia sen kiertämiseen mukaan lukien pieni kaffittelu tauko, sen sijaan koiramme juosta hönttäsi varmaan kolmenkertaisen matkan ;) Ihan sopiva kävelyretki tehdä näin työpäivän päätteeksi ja voin sanoa että arkiasiat todellakin jäivät pois mielestä.
Ja voi, miten hyvälle kahvi ja sämpylä metsässä maistuivat. Metsä ja sen kasvit ja tuoksut ja valo antoivat taas hurjasti hengenravintoa;)





Naavaparta, onhan täällä tonttuja?


Pieni puronvarsilehto




Syksyinen Lepäslampi


Oma kuva ;)


Kuusimetsässä on kaunista, ihana valo pilkistelee puiden lomasta.



Luulen, että tämän polun merkkaaja on ollut rakastunut,
sillä useimmat merkit näyttivät sydämiltä kolmion sijaan.
..... vai oliko rakkaus vain omissa silmissäni?