13. joulukuuta 2016

Totuuspostaus ;)


Tämä postaus on oikeastaan jatkoa edellisen postaukseeni Parhaita paloja, jossa pohdin valokuvaamista ja kuvien rajaamista ja sen kautta syntyvää mielikuvaa. Mökkipuutarhaa on tehty pala palalta ruisvoimin, jotkut kohdat ovat onnistuneet, toiset ei taas ollenkaan tai sitten sinnepäin. Nyt muutoksien tekemiseen tarvittaisiin vähintäänkin kaivinkonetta :D Eikä sellaiseen viitsi enää ryhtyä kun on niin monta monituista tuntia mökkipuutarhassa kaivanut, kantoja kääntänyt ja multaa kärrännyt.

Bloggaukseen näyttää silloin tällöin liittyvän oman itsekriittisyyden ajat, ei väliä oikeastaan lukijamäärällä vaan pikemminkin omien juttujen suhteen, ajatuksiin siitä että minkä ihmeen takia näitäkin juttuja kaikelle kansalle postaa. Oma kriittisyyteni mökkipuutarhaa kohtaan liittyy vahvasti viherrakentajan roolin työssäni. Oma tyylini on kuitenkin niin erilainen kuin mitä töissä teemme. Enkä edes tiedä miksi sellaisia mietin sillä jokainen itsetehty piha on persoonallinen.

Kuvilla saan blogiini kivan ilmeen "Hei, olenpas hyvä kun tälläisen sain aikaan" Kuitenkin epämääräisyys mökillä on silmiinpistävää,ja se selviää tämän postauksen kuvissa. Näitä kuvakulmia en ole pahemmin julkaissutkaan...

Jep, tontilla on rinnettä. Tämä on kuvattu verannalta. Hippipuutarhaa joutuu siis katsomaan lintuperspektiivistä, ja se on ärsyttävää. Minusta ylhäältä katsottuna piha ei näytä ollenkaan kivalle. Rinnettä olisi aina mukavampi katsoa alhaalta ylöspäin.




Hippipuutarha kesällä. Kutsun sitä hippipuutarhaksi, koska siellä saavat unikot, sormustinkukat, lemmikit yms. vaeltaa miltei vapaasti.
Ja toisesta suunnasta. Tässäkin näkyy jyrkkyys hyvin. Ja jyrkkyys jatkuu myös hippipuutarhan tasanteelta alas rannan suuntaan.

 Betonilaattapolun jälkeen ovat puuportaat rantaa kohden. Onpas järkevä kohta, joo, eipä ole ei ;)

Ja vielä epämääräisemmäksi menee. Tässä oli aiemmin puuportaiden tilalla epäkäytännölliset laatta-askelmat kulkuväylänä. Kun teimme tilaa portaille, päätimme tasata maan portaiden alapuolelle ja siihen sitten laitoimme laattoja ja kivituhkaa. Jep, ei ole kivan näköinen, ei. Ihmeellinen tökerö kaari tuli. Tämä kohta ärsyttää niin että muita kuvia siitä ei taida ollakkaan :D
Joskus ajattelin että laitan siihen kaikenlaisia kesäkukkaruukkuja ja yritän näin sitä maisemoida, mutta kukas ne hoitaa kun mökillä ei koko ajan olla. Kaipa se pitää räjäyttää pois, kun vaan keksisi miten alueen laittaisi ;)


Kasvulavojakin tuli laitettua mökille. Ekana kesänä kasvatin innolla jotakin. Viime vuonna en saanut kunnolla edes perunoita :o Tilaamani multakin oli sellaista kovaa jankkoa, jotta ei mitään rajaa. No, olen tänä vuonna ottanut näistä toisen kerroksen pois ja vaihtanut mullat, että josko jotain simppeliä laittaa. Sellaista mikä ei paljon hoitoa kaipaa, ruohosipulia ja jotain...Pöhköä mökille tälläistä edes haaveilla ;)


Metsäpuutarhaosa on jo tasaisempaa, joten se on jokseenkin tasapainoinen. Ja ehkä onnistunein osa tontilla :)


Että sellaista.
Tässähän niitä rajaamattomia kuvia epämääräisyyksistä :)

Mukavaa viikkoa kaikille!

27 kommenttia:

  1. Uskon ymmärtäväni, mitä tarkoitat. Minun näkökulmasta kuitenkin mökkipuutarhasi on aivan ihana ja harvinaisen kauniisti toteutettu. Rinnepiha ei ole niitä helpoimpia rakennuskohteita. Yleensä näkee mökkipihoja, jotka joko ovat täysin luonnontilassa tai sitten joskus on vähän jotain nurkkaa laitettu, mutta vähäisen ajan, tarmon puutteen takia tai jonkun muun syyn vuoksi annettu lopulta heinittyä. Toinen ääripää ovat ne harvat isolla rahalla suunnitellut ja toteutetut pihat, joita pääsee näkemään lähinnä tv-ohjelmissa ja lehtikuvissa. Sinun puutarhassasi näkee, että sitä on itse rakkaudella rakennettu, mutta kyllä siellä näkyy myös hyvä maku ja taito. Itselleni on oman puutarhan suhteen tosi kriittinen suhde ja kärkevimmin se kritiikki nousee juuri silloin, kun koen omat rahkeet riittämättömiksi. Siis etenkin silloin, kun kaipaisin jonkun viisaan näkemyksiä, runsaasti rahaa toteuttaa visioita ja vaikkapa konevoimaa, kun itse ei ehdi ja jaksa. Yleensä pahin kriittisyys hiipuu, kun teen itselleni selväksi, että näillä resursseilla on mentävä, vaihtoehtoja ei ole. Kunnes taas nousee hetkittäin uudelleen eloon ja jälleen kerran torjuttavaksi.

    Vaikea näkemyksistä on puhua yhden sormen tablettinäpyttelyllä, mutta uskon, että kun niistä puhuu näin julkisesti saaden niihin muiden näkökulmia, se avartaa ja selkeyttää omia ajatuksia.

    Edelleen olen myös sitä mieltä, että monet julkaisevat blogissaan puutarhansa kuvista ne parhaat ja kauneimmat otokset, tavalla tai toisella rajaten. Niin minäkin pyrin tekemään, vaikka aina en siinä onnistu. Todellisuus voi siis olla aivan jotain muuta, mutta muistamme vain näkemämme ja siihen vertaamme omaamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivasti vastattu. Juurikin noin se kriittisyys omaa pihaa kohtaan menee, välillä tosiaan tyytyy että näillä mennään ja välillä ärsyttää epämääräisyydet. Joskus tosiaan ottaa hieman stressiä ja toisinaan vaan ihmettelee kasvillisuutta tyytyväisenä "Ai, tuohon on itänyt akileija, ja niin kauniisti se kukkii". ;) Ihmeellistä aaltoliikettä tämäkin.

      Kovasti mökkipuutarha on kehuja saanut ja kyllä sitä parhaat puolet minäkin yritän blogissa näyttää, ja siksikin ehkä tämä postaus. Hieman näyttää sitä oikeaa totuutta, eikä pelkkää yksityiskohtaa ;)

      Poista
    2. En kyllä näe näissä(kään) kuvissa mitään, mitä ei kehtaisi julkisesti esitellä. Minä näen istutetun puutarhan ja vapaan luonnon nivoutuvan oivallisesti ja luonnollisesti yhteen. Näen vihreää ja vehreää ja kauniisti polveilevan polun. Näen myös haasteellisen rinnemaaston, jonne on kekseliäästi sijoitettu kasveja ja jossa viihtyisin enemmän kuin hyvin.

      Olen huomannut, että tietynlainen tyytymättömyyden tila tavallaan ennakoi muutosta. Mieli ikäänkuin ilmoittaa, että tuo ei enää minulle riitä, eikä silmää miellytä. Tyytymättömyys saattaa kestää pitkäänkin ja lopulta se joko häipyy pois tai sitten se muuttuu moottoroivaksi toiminnaksi ja silloin alkaa tapahtua. Kun tämän tietää, tyytymättömyyttä on helpompi sietää.

      Poista
  2. Ihanalta näyttää <3 Miten ois lepotuoli tuohon sua ärsyttävälle tasanteelle portaitten vasemmalle puolelle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hassunpi idea. Jotain olisi keksittävä, mutta tosiaan on tympinyt tuo koht niin ei ole siihen mitään laittanut ;)

      Poista
  3. Minä koitin katsoa kuvia kriittisin silmin. En kuitenkaan nähnyt kuvia/paikkoja kriittisesti. Näin vihreää, vehreää, kauniita polkuja, kauniita alueita.

    Ehkä omassa puutarhassa on aina kriittisin. Toisaalta ennen puutarhainnostusta asioita katsoin ihan eri tavoin. Näin meidän pihalla vain yhden (!) ryteikön. Nyt se ryteikkö on raivattua ja näen vähintään 3-5 ryteikköä lisää (jotka eivät ennen häirinneet ollenkaan). Näen työtä ja keskeneräisyyttä ja muutostarpeita enemmän ja vähemmän. Luulen, että löydät vielä jollekin ongelmalliselle alueellesi toimivan ratkaisun.

    P.S. Ruohosipuli ja useat muut yrtit ovat kyllä kiitollisia kasvatettavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, välillä ei juuri mikään haittaa ja välillä taas näkee kaikenlaista uutta muokattavaa ;)

      Poista
  4. Minusta nämä näkymät näyttävät edelleen hyvältä! Ainakin jos vertaan omaan keskeneräiseen wannabe-puutarhaan. Toki omaa kädenjälkeä tulee tarkasteltua aina kriittisemmin kuin muiden toteutuksia :)
    Maasto ja jyrkkä rinne asettaa teillä omat vaatimuksensa, mutta toisaalta se luo myös hienon taustan ja on jotain sellaista mielenkiintoista, mitä kaikilla ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, rinne on ihan kiva, jos sen laittaminen onnistuu (mökillä ei ihan nappiin menny) Tasaisemmalla tontilla taas on niin paljon helpompaa puuhata :)

      Poista
  5. Täytyy sanoa, että me kaikki katsomme samaa maisemaa ihan erilaisten lasien lävitse.
    Minusta nämä ovat upeita kuvia. Niin kaunis, vaihteleva maastoinen, mielenkiintoinen, vehreä ja hyvin hoidettu mökkipiha. Kauniita polkuja on rakennettu metsämaastoon. Puita, pensaita, perennoja ja nurmikkoa löytyy tasapainoisessa suhteessa. Tuo ihastuttava rinne vaan lisää tilan mielenkiintoa.

    VastaaPoista
  6. Betweenin kanssa samaa mieltä: kyllä noita kuvia kehtaa näyttää! Ehkä ammattisi vuoksi olet niin kriittinen oman pihasi suhteen? Minusta rinnetontti on hieno! Mökillä minullakin olisi myös rinnettä, jospa osaisin siihen jotain tehdä? Minusta rinteesi on hieno ylhäältäkin katsottuna. Täytyy yrittää ottaa sinulta taas esimerkkiä, kuten monesti aikaisemminkin.

    Blogin kirjoittamisessa on juurikin tämä hyvä puoli, että saa toisilta kommentteja. Blogi on oma päiväkirja, jossa itsekin tarkastele omaa pihaa ikäänkuin ulkopuolisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa jos näistäkin jotain ideaa saa :)

      Poista
  7. Minusta kaikki näyttää tosi hyvälle! Olet aivan liian kriittinen oman pihan suhteen

    VastaaPoista
  8. On totta, ettei mökille voi laittaa kaikkea, mitä haluaisi, kun siellä ei olla aina. Kaikki ruukuissa tai muuten rajoitetuissa kasvualustoissa kasvavat ovat vaarassa kuivua. Olisi kiva kokeilla esim tomaattia seinustalla, mutta eihän siitä tulisi mitään. -Kiva nähdä niitä ei niin täydellisiä kohtia toisenkin pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, blogiini laitan tosiaan niitä parempia kuvia, mutta eihän se todellisuus ihan niin ole :)

      Poista
  9. Kuvien katsojana en kyllä näe puutarhassasi mitään vikaa. :)

    VastaaPoista
  10. Minä kyllä ihailen sinun taitoasi. Hienosti olet toteuttanut rinnepuutarhasi. On tosi kaunista:)

    VastaaPoista
  11. Tavallaan ymmärrän kritiikkisi, mutta silti ihailen näitäkin kuvakulmia. Jotkut pihat on tarkoitettu pala palalta katsottaviksi ja ihanien yksityiskohtien löytämiseksi. Sehän sinun mökkipuutarhassasi onkin niin jännittävää. Katsoit mihin tai mistä suunnasta tahansa ja minkälaisen linssin läpi vain, niin aina on ihania yksityiskohtia ja henkeäsalpaavan kauniita nurkkauksia näkyvissä. Sitä paitsi, blogiin nyt voi valita mitä itse haluaa ja miellyttää, sehän tässä just onkin niin kivaa. Kotonakin voi jättää sotkut yms. epäkohdat linssin ulkopuolelle.
    Mukavaa joulunodotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pala palalta se tosiaan on tehty. Niin hyvässä kuin pahassa ;)

      Poista
  12. Hih, jotenkin omaa kohtaan on aina kriittisempi kuin muiden, pienetkin virheet tai epäkohdat ärsyttää jos maalaa vaikka taulun... Minä nään vaan ihanuutta noissakin kuvissa. :) Iloista joulun odotusta :)

    VastaaPoista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)