Muutenkin blogini postaukset ovat olleet yksitoikkoisia sepustuksia kotopihan laittamisesta, ei niin kauniine kuvineen. Mutta blogi elää kirjoittajansa elämää, viime kesä olikin kotona myyrtämistä ja ihan liian vähän valokuvaukseen panostamista. Kiitoksia niille jotka ovat jaksaneet seurata tarinoitani:)
Kuvakulmilla voi vaikuttaa niin moneen asiaan. Mökillä ei ole huolta naapureista, mutta siltikin mietin kuvien rajaamista, sillä mökillä on mielestäni myös hyvinkin epämääräisiä kohtia. Osoittain hankala rinne, epämääräiset kulkuväylät, pala palalta rakennettu piha. Jos näkisitte kokonaisuuden, huomaisitte kuinka huijaan teitä kuvillani :D
Ne kohdat jotka ovat onnistuneet mökillä ovat tietenkin juuri sellaisia kuin kuvissa, kokonaisuudessa olisi tietysti toivomisen varaa. Ajoittain se harmittaa, mutta usein myös hyväksyn sen sellaisena rönsyävänä lajikirjona ja se tuottaa iloa. Enemmän iloa kuitenkin, mutta paremminkin voisi olla. Ehkä ei sittenkään tarvitse olla täydellistä, vaikka kuinka viherrakentaja on töissään, siltikin muuttaisin joitakin kohtia ellei se olisi niin työlästä ;)
 |
| Ehkäpä onnistunein kohta |
 |
| Metsänreuna tontin takakulmalla |
 |
| Kuva toiseen suuntaan |
 |
| Rinteen hippipuutarha epämääräisine polkuineen |
Aiheet vähissä. Tälläistä tällä kertaa ;)
Hyvää sunnuntaita kaikille!
Minusta puutarha näyttää tosi ihanalta!
VastaaPoistaJoo, tavallaan. Välillä sitä heittäytyy niin kriittiseksi.
PoistaKauniita kuvia puutarhastasi ja ykköskuvasta tykkään tosi paljon!
VastaaPoistaYkkönen onkin puutarhan ykkönen:)
PoistaOi että miten ihana on puutarhasi :)
VastaaPoistaKiitos ;)
PoistaTodella ihania kuvia! Omaan puutarhaan voi olla hyvinkin kriittinen. Kaunis puutarha ja sen tunnelma.
VastaaPoistaNiin,jotenkin se epämääräisyys pistää omaan silmään.
PoistaLuin Kivisen Vilman postauksen ja kirjoitin sinne pitkän ja sekavan kommentin, vaikka piti vain lyhyesti jotain sanoa. Aihe on tärkeä ja usein sitä itsekin mietin. Siksi jossain välissä ajattelin tehdä siitä oman postauksen.
VastaaPoistaJotenkin aistin tässä postauksessasi samaa itsekriittisyyttä, jota itsekin tapaan tuntea ja julkisestikin viljellä. Saatan olla väärässäkin ja silloin pyydän virhearviotani anteeksi.
Vaikka aika tiheään postaankin, viime päivinä ovat sanat olleet kadoksissa. Myös kuvaaminen on mennyt enemmän, kuin penkin alle ja olen kovasti tyytymätön aikaansaannoksiini. Tiedän, että tämä on elämään kuuluvaa aaltoliikettä ja ylämäki alkaa väistämättä jossain vaiheessa. Tiedän, miksi ja miten blogia kirjoitan, joten se vire sieltä taas tulee. Siihen väliin sopinee annos jotain muuta. Ei tämä mikään kilpalaji ole. Ja jos jollekin on, niin ihan rauhassa.
Tykkään blogistasi, kuvistasi ja ylipäätään tavastasi kirjoittaa. En todellakaan koe sinun junnaavan rajoittuneesti liian pienissä kuvioissa. Mökkipuutarhan laajeneminen kotipihaan on vain rikastuttanut antiasi. Blogisi kuuluu ehdottomasti lempiblogeihini ja huomaan usein jopa odottavani postauksiasi klikatessani lukemiston auki.
Juurikin niin. Sitä on kait hyvinkin itsekriittinen ja perfektionisti, että joskus miettii että mitä näitä kaikelle kansalle edes postaamaan. Osaltaan kriittisyyteni johtuu jatkuvasta ristiriidasta viherrakentajan työni ja boheeminpuoleni kanssa. Tavallaan tuntuu että pihani pitäisi olla samanlainen selkeä kuin mitä töissä tehdään, vaikka tyylini on ihan eri kuin "messupihat" Kummalista että sellaista itse edes miettii, sillä jokainen itsetehty piha on persoonallisuuden tuote. Eikä silläkään kilpailla ;)
PoistaMinusta valokuvaamisesi on edistynyt tosi paljon, etenkin kesällä blogisi on täynnä ihania kuvia!
On mukava kuulla että tykkäät vierailla täällä! Aaltoliikettä täälläkin, blogi elää kirjoittajansa mukana ;)
Kävin pohdiskelemaan uusimman postauksesi äärellä ja sitten muistin tulla katsomaan, miten kommentointi tämän postauksen osalta on kehittynyt. Jännä juttu, sillä kirjoitin uuteen kommenttiini kysymyksen: "Koetko ristiriitaa ammattilaisminäsi ja harrastelijaminäsi välillä?" Pyyhin kysymyksen pois ja täällä huomaan sinun juuri sitä pohdiskelevan. Taidat omata ankaran itsekritiikin ja kenties olet myös perfektionisti. Minä olen perfektionisti ja äärimmäisen kriittinen kaikkea tekemistä kohtaan, mutta olen oppinut - kantapään kautta enimmäkseen - olemaan itselleni armollisempi. Varsinkin täällä blogistaniassa näkee niin valtavasti kaikkea kaunista, jolloin syntyy hetkittäin ehkä jonkinlaisia kilpailutilanteitakin. Tuntuu, että pitää päästä vähintäänkin samaan, mieluummin vielä parempaan. Varmasti näet myös työssäsi paljon kaikenlaista, jolloin se oma hiukan himmenee kaiken uuden ja hienon rinnalla. Itse käyn arvokeskustelua itseni kanssa kaiken aikaa. Milloin se koskee kotia, puutarhaa, pukeutumista, ostokäyttäytymistä, milloin mitäkin elämän osa-aluetta. Kun aikani mittelen itseni kanssa ajatuksissani, pääsen ainakin väliaikaiseen sopuun.
PoistaPS. Messupihoilla lienee paikkansa ja tarkoituksensa, mutta jos päätät jossain vaiheessa muuttaa mökkipuutarhasi messupihaksi, saatan siirtyä seuraamaan pelkästään kotipihasi rakentumista. Tai päinvastoin. Vitsi, vitsi....
PoistaOlipas jännä tosiaan ;)
PoistaKyllä ajoittain töissä hieman kaiholla katselee kun firma tekee puuterassit ja kaivinkone siirtelee suuret kivet ja myllää rinteet ja nopeasti tulee valmista, ja kun itse on hikipäässä ruisvoimin huhkinut.(No, kotona kävi etupihalla kone) Mutta toisaalta, arvokysymys tämäkin, onkohan se sittenkään niin mukavaa kun kaikki on tehty valmiiksi ja itselle jää vaan se kitkeminen ;) Kyllähän se pikkuhiljaa tekeminen miettiminen ja säätäminen on sitä puutarhan parasta antia kuitenkin!
Jep, ei tule messupihaa. Pitääkin tähän loppuun kertoa että kerran lomalla tanskassa keräsin jännännäköisiä mustavalkeita kiviä rannalta matkamuistoksi muutamia. Ja myöhemmin katsoin suu auki kuin Jyväskylän messuilla oli sitä samanlaista kiveä talon seinustalla, tanskalaista merikiveä kehuivat. Niin näytti olevan :D
Sinun olisi pitänyt marssia messupihan suunnittelijan pakeille ja ilmoittaa, että ovat varastaneet ideasi.
PoistaOlen monta sellaista paikkaa nähnyt, jossa on rahaa ja koneita käytetty ja siihen se tekeminen onkin sitten jäänyt. Ei ole edes kitketty. Ehkä se aito innostus siihen puutarhaan ja sen hoitamiseen puuttuu kokonaan. Pitää vain saada komea ja helppo piha ja vielä nopeasti. Ei ymmärretä, että pihaa on myös hoidettava.
Minä unelmoin usein lottovoitosta ja mietin, että sitten ostan tontin, rakennutan talon ja palkkaan pihafirman suunnittelemaan ja tekemään. Sitten mietin, että miten voisin luopua kaikesta tästä, itse kaivetusta, kannetusta, vähällä rahalla ja suurella rakkaudella itselle tehdystä. Ehkä kuitenkin palkkaisin pikkaisen apuvoimia ja tekisin jo olemassa olevaan muutoksia, kun ei tarvitsisi rahasta pihistellä. Ja mitä sitä sitten tekisi, jos kaikki olisi valmiiksi laitettuna? Mahtaisiko se pelkkä kitkeminen pitkään riittää, kuten sanoitkin. No, tiedä häntä, kuinka lopulta käyttäytyisi isojen rahojen kanssa. Onneksi on lupa unelmoida ja unelmissaan voi huoletta varioida loputtomiin.
Nämä kuvat näyttävät kyllä että puutarhasi on todella onnistunut, ei voi kuin huokailla ihastuksesta!
VastaaPoistaKiitos:)
PoistaPuutarhasi on kyllä kaunis, vaikea uskoa, että kuvien ulkopuolella olisi jotain iahn kamalaa. Tykkään rehevyydstä, kiemurtelevista poluista ja yhdistymisestä metsään. Ihana!
VastaaPoistaKiitos, mutta on siellä ne omat epäkohtansa ;)
PoistaOikein mielelläni olen näitä kuviasi katsellut. Ymmärrän kyllä että rajaaminen on välillä hyvin ongelmallista.
VastaaPoista:)
PoistaKuuleppas, nyt huolehdit siellä ihan turhaan. Blogisi kuvat ovat blogistanian eräitä laadukkaimmistaa!! Nyt on valo niin vähissä, että suosiolla voidaan vähän aikaa mennä kesän kuvilla ja keväällä se draivi taas ihan varmasti löytyy:)
VastaaPoistaKiitokset Minna! Parempiakin otoksia on tullut otettua kuin viime kesän pihaprojektit kotona;) Ensi keväästä lähtien taas panostan uudelleen lähikuvaukseen ;)
PoistaBellissimo giardino! Una perfetta unione con il selvatico, complimenti!
VastaaPoistaUna buona settimana :)
:)
PoistaKauniita, tunnelmallisia näkymiä! Minä en ainakaan ole huomannut, että kuvissasi olisi jotain puutteita tai että jäisin kaipaamaan jotain muuta. Ei todellakaan! Blogisi on loistava juuri tällaisenaan :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaRakastan tuota metsäpuutarhaasi. Ja sen epämääräisiä polkuja. Minusta ne kuuluvat yllätykselliseen metsäpuutarhaan. Nimenomaan metsöpuutarhan ei kuulukaan olla niin järjesyksessä kuin kotipihan puutarhan. Tuolta löytyy niin monenlaisia maisemia ja se vesi <3.
VastaaPoistaNiin, tavallaan tuo on totta ;)
PoistaNiin kaunista että oikein huikoo ja tulee kesää ikävä!
VastaaPoista:)
PoistaHyvä aihehan tämä oli! Sinä kuten minäkin pystyy mökkipihalla kuvaamaan. Tosin minä aloitin mökkipihan laiton varsinaisesti vasta viime kesänä. Aiheet ovat melko vähissä tähän vuoden aikaan luonnollisista syistä. Mutta silti haluaa pitää tämän blogielämän hengissä.
VastaaPoistaJep ;)
PoistaMuhkean rehevää!
VastaaPoistaJoo, sitä se ainakin on ;)
PoistaOikein ihana ja kaunis piha! Hyvin kuvattuna. On varmasti paljon työtä vaatinut.
VastaaPoistaTosiaan aaltoilevaa elämä on, ainakin itsellä. Välillä ei kiinnosta sitten mikään ja sitten taas on innosta pinkeänä. Niin kai bloginkin suhteen.
Jokainen tietysti kirjoittaa blogiinsa mitä itse haluaa. Olen koko ajan ajatellut että hienoa jos joku lukee, seuraa ja kommentoi, mutta jos ei kiinnosta ei ole pakko.
Elämässä on erilaisia jaksoja, talvi on talvi, jolloin puutarhakin lepää ja jotain on tarhurin keksittävä muutakin. Mutta aina on ihana muistella kesää ja miettiä uuttakin.
Tuo vihreys mitä kuvistasi näkyy on niin voimaannuttavaa.
Juuri niin, ihan totta mitä kirjoitat.
PoistaPuutarhasi kauneutta parhaimmillaan.
VastaaPoistaAinahan kuvaaja miettii kuvan kokonaisuutta, kuvassa merkitsee paljon se mikä jätetään kuvan ulkopuolelle. :)
Kyllä, näinhän se on ;)
PoistaKiitos upeista kesäisistä puutarhakuvista! Viherterapi tulee niin tarpeeseen tähän aikaan vuodesta. Kaikki näkymät ovat kauniita, mutta tuo ensimmäinen on kyllä niin täydellisen onnistunut kohta. Näyttää siltä, kuin olisi siinä ollut jo hyvän aikaa, vaikka muistaakseni puutarhasi on aika uusi kuitenkin:)
VastaaPoistaTuo kohta on ollut jo muutaman vuoden, ehkä neljä?
PoistaTämä sinun pihasi ei ole epäonnistunutta kohtaa nähnytkään ;) Kauniita kohtia kaikki!
VastaaPoistaEi näissä kuvissa, mutta kokonaisuudessaan kylläkin ;)
PoistaMoikka! Voitit Talventörröttäjät kirjan blogini arvonnassa. Onnea! Laitoin sinulle sähköpostia.
VastaaPoistaVau, olipa kiva uutinen!!!
PoistaOn rikkautta, kun ihmisillä on erilaisia pihoja, puutarhoja, yksityiskohtia, rönsyjä ja selkeyttä.. kaikella on tarpeellisuutensa, ja siksi näitä blogeja on ihana katsoa ja lukea! Meillä mökkipiha kaipaisi puutarhaa, ja olen ihmetellyt, miten oletkin onnistutnut kasvattamaan tuollaisen ihanan metsäpuutarhan kaikkien juurten ja kivien viidakkoon??!
VastaaPoistaNo, aikaa se on vienyt ja kiviä pitänyt siirrellä. Rinteissä kaivettu toista reunaa ja etureuna pengerretty kivillä, että multaa olisi 30- 40 cm vähintään. Helppoja kasveja, eipä kai muuta ;)
PoistaVoi miten ihanat nuo sammalportaat. Monenlaista viihtyisää sopukkaa löytyy puutarhastasi.
VastaaPoistaSammal on niin kiva kun se tälläisellä metsäisellä tontilla tulee pikkuhiljaa itsekseenkin :)
Poista