Williamin tytär?

Lehtoakileija 'William Guinness'

Tilasin joskus vuosia sitten 'William Guinness'-akileijan siemeniä. Niistä kasvatetut taimet kasvoivat mökkipuutarhassa ja sieltä siirsin muutaman yksilön tänne kotipihalle. 'William Guinness'- akileijan tumma purppura, miltei musta väri tekee siitä todella kauniin.

Kasvatin samaan aikaan alla olevaa hempeän vaaleansinistä akileijaa, jonka lajikenimi on jo unohtunut. Niitäkin siirsin mökiltä kotipihalle silloin muutama vuosi sitten.

Akileija on siitä kiva, että se risteytyy. Joskus siis siementaimista tulee erikoisia yksilöitä. Nämä kaksi edellä mainittua ovat asustelleet neljä vuotta samassa kukkapenkissä. Kenties ne olivatkin päättäneet lisääntyä keskenään ;)

Tontilta löytyy nyt huikean ihana tyllihame. Ihan selvästi siis Williamin tytär ;)

Puutarha yllättää välillä ;)

Ruusuja ja mielihyvää

Viime viikolla kotipihan ensimmäiset pensasruusut availivat nuppujaan. Niiden kukinta on aina yhtä tervetullut.

Teresanruusu

Juhannusmorsian

'Tove Jansson'

Suviruusu

Tornionlaaksonruusu

Puutarhaharrastus on oikeastaan aika mukava harrastus. On niin palkitsevaa nähdä työnsä jälki ja se tuottaa suuren määrän mielihyvää.
Ilmaiseksi ei mikään tule, kaikenlaisia puutarhoja täytyy hoitaa, joitakin enemmän ja joitakin vähemmän. Työn suuruus riippuu yksilöstä, joku kokee jonkun asian työlääksi, toinen taas ajattelee, että pikkujuttu toikin homma.
Hetkessä ei mikään myöskään valmistu. Kasveilla ottaa aikansa juurtua ja kasvaa. Tarhurin on hyvä olla myös hieman kärsivällinen. Kaikki työ palkitaan kyllä ;)

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ;)

Pihakierros eilen

Puutarhassa on vauhti päällä. Eilisen pihakierroksen perään voisi jo vetää toisen kierroksen. Tänään nimittäin huomasin että muutama pensasruusu on alkanut kukkimaan ja pionikin oli ensimmäisen nuppunsa avannut :)

Varjon kaunotar

Joistakin puutarhakasveista tykkään jotenkin erityisen paljon. Tarhakalliokielo on mielestäni yksi niistä todella hurmaavista puutarhakasveista. Tämä kaunis perenna kukkii alkukesällä valkovihrein kukin.

Kestävä tarhakalliokielo viihtyy parhaiten varjossa ja puolivarjossa. Mökillä metsäpuutarhassa paikka on aika varjoinen, kotipihalla sille paistaa ilta-aurinko. Tarhakalliokielon kasvusto on myös näyttävä ja suunnilleen 80 senttiä korkeaa.

On se kaunis!

edit.
Aina jotain uutta oppii. Tällä kertaa tämän kasvin oikean nimen. Lehtokielo.

Kopioin tähän lainauksen Betweenin kommentista:

"Lapinlahden puistoretkellä ihastelimme laajaa kalliokielojen kasvustoa. Puutarhuri-kirjailja Pentti Alanko oli vieressä ja hän kertoi puutarhoissa kasvavaa isompaa kieloa virheellisesti kutsuttavan kalliokieloksi. Oikea nimi on lehtokielo. Lehtokielo ja kalliokielo voivat risteytyä. Kalliokielo on samannäköinen, mutta kymmensenttinen ja ehkä vähän pystympi."

Nyt pitää opetella kutsumaan kasvia sen oikealla nimellä ;)

Köynnösportti jämäpaloista

Meillä oli vuosia metallinen kaariportti mökillä metsäpuutarhaan vievällä polulla. Siinä kasvoi komeasti tarha-alppikärhö 'Riga'. Portti vääntyi lumen painosta jo toissa talvena, emmekä saaneet aikaiseksi mitään asian korjaamiseksi. Kärhö on kyllä voimissaan, mutta kasvoi sotkuna kesäpikkusydämen joukossa.

Nyt tähänkin asiaan tuli korjaus. Teimme nimittäin jämäpaloista köynnösportin. Meillä oli mökin alla jemmassa 5x5cm vahvuista puuta, josta sai rungon. Kapeaa rimaa riitti vain portin yläreunaan, joten sivuille tuli laitettua lautaa. Kauniinpi olisi jos olisi ollut kapeaa rimaa enemmän, mutta kyllä tämä asiansa ajaa. Runkopuut kiinnitettiin metalliseen aitatolpan jalkaan. Nekin aitatolpan jalat ostettiin kotiin jotain aidanpätkää (jota ei tullut tehtyä) varten.

Kärhöä pitää alussa hieman avittaa kiipeämään, sillä tartuntakohtia on tässä meidän mallissa aika harvassa ;) Sitä ei oikein erota kuvasta, mutta tuossa kesäpikkusydämen kanssa se kasvaa. Hieman sain versoja nostettua tuohon alemmalle tuelle.

Mökkireissuun mahtui lämpöä ja päivänpaistetta,

rankkaa sadetta ja ukkosen jyrinää.

Kunnon kesäkelit siis ;)

Kasvihuoneen tyhjennystä

Eilen kiikutin kasvihuoneesta ulos kesäkukkaruukkuja. Kelloköynnökset saavat näin alkuun olla täällä hyötykasvialueella. Siitä sitten kiikutan ne sopiville kohdille. Näin alussa laitan vielä harson kiinni köynnöstukeen auringonpaistetta vastaan. En halua näitä heti käräyttää ;)

Ostin vuosia sitten tälläisiä erikokoisia muoviruukkuja. Silloin piti mukamas saada samantyyppisiä ruukkuja. Myöhemmin tulin toisiin aatoksiin ja ajattelen että kaikenlaisien erilaisten ruukkujen sekoitus on jotenkin kotoisaa. Nyt siis oikeastaan ensi kertaa laitan nämä ruukut samaan paikkaan.
Kumma kun tuollaistakaan asiaa ei osaa joskus päättää :D

Matalissa ruukuissa on kerrottua petuniaa, ei kyllä kukista vielä tietoakaan. Tuolla taaimmaisessa korkeassa on kelloköynnös, keskellä mustasilmäsusanna ja etualalla päivänsini, joka on kyllä aika onneton vielä ja tarkalleen ottaen olisi voinut kasvaa vielä kasvihuoneessa. Päätin kuitenkin nostaa senkin tuohon shokkihoitoon. Nämäkin suojasin kevyesti harsolla. Noihin obeliskeihin saa harson hyvästi kiinni pyykkipojilla.

Jättiverbenat laitoin tuohon kasvarin seinustalle oven viereen. Viime vuonna ne olivat aika kivat siinä. Tosin olivat erilaisessa ruukussa.

Kasvarissa on jälleen lattiatilaa!

Avomaankurkut istutan kait huomenna ulos. Takana näkyvät tomaatit laitan kasvusäkkiin kasvarin ulkopuolelle seinustalle. Sisälle ei oikeastaan mahdu. Pitäisi siirtää pöytää tai hyllyä tms, enkä sellaista viitsi tehdä.

Pelargonioita en juuri lisännyt tänä vuonna. Tässä ne kolme pistokasta omista pelakuista.

Muutenkin vanhat pelakuut näyttävät nyt jotenkin surkeilta. Toivottavasti liittyy vaan ulosvientishokkiin ja näyttäisivät pian paremmilta. Minusta ne ovat olleet paremmannäköisiä aiempina vuosina.

Loppuun kuva takapihalta. Kesähän se on ;)

Niin ja yksi kaunokainen päivystää tontin aidan vieressä herukkapensaan alla;)

Ihanaa kesää!