Olen kirjoittanut tätä blogia jo useamman vuoden. Aloittaessani blogin kirjoittamisen en voinut kuvitellakkaan millaisen maailman se avaa. Tuntuu kuin tuntisin henkilökohtaisesti monta monituista bloggaajaa, vaikken heitä koskaan ole tavannut oikeassa elämässä.
Viime postausta kirjoittaessani mietin että tässä tulee taas samaa tarinaa kuin viime vuonna. Vaikka kelloköynnös on niin upea..Siltikin...Se kukkii, kuten viime vuonna...Lehdet saavat purppuran sävyn, kuten viime vuonna...plaa plaa...Onhan toki kelloköynnös upea ja kestää useammankin postauksen. Ehkä. Tai sitten ei.
Ehkäpä samasta syystä lopetin blogiyhteistyönkin tässä alkukesästä...
Blogini on pääsääntöiseti puutarhablogi, mutta ennen siinä oli jotain muutakin. Muistatteko? Nyt olen itsekin kyllästynyt juttuihin kotipihan laittamisesta.
Tänään olen pelkistänyt blogini ulkoasua..Poistanut sivupalkin kuvia ja linkkejä. Otin pois mm. linkit instagramiin. Uutta profiilia sinne en ole luomassa, mutta nykyinen eläköön omaa elämäänsä irrallaan tästä blogista.
Tässä postauksessa johdatan teidät aamuiselle matkalle lähimetsään. Metsään jossa käyn joka päivä koiran kanssa. Metsään jossa kuljen töiden jälkeen väsyneenä, katse kiinni polussa, koira hihnassa vetäen, miettien päivän tapahtumia.
Tänään on toisin. Tänään en katso alas jalkoihin. Tänään pysähdyn katselemaan kuusien runkoja, pisaroita, hämähäkinseittejä.
Annan kosteuden laskeutua kasvoilleni. Kuinka raikasta täällä metsässä onkaan. Ja kuinka kaunista täällä vähän rötöisessä lähimetsässä on...se piti vain huomata uudelleen.
Haluaisin kehittyä valokuvaamisessa. Siis kauniiden kuvien ottamisessa, enkä postata noita iänikuisia pihaprojekteja...
Vallan upeat kuvat aamuiselta metsäkävelyltänne! Neljäs alimmainen pisarakuva on mahtava, tykkään<3
VastaaPoistaKyllähän se niin on, että väkisinkin tulee samoista kasveista, linnuista ym. kuvia otettua:)
Mukavia syyskuun viimeisiä päiviä!
Kiitos! Pisarakuva on rajattu aavistuksen isommasta kuvasta.
PoistaMukavia syyskuun päiviä myös sinne!
Onpa upeat kuvat! Niin paljon hienoja yksityiskohtia. Sinulla on kiva ja kaunis lenkkikaveri. Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
VastaaPoistaJoo, lenkkikaveri on tosiaan kaunis ja timmissä kunnossa ;)
PoistaKauniita kuviasi on aina ilo katsella, olkoot ne sitten samoista maisemista kuin muinakin vuosina, tai ihan jotain muuta <3
VastaaPoista:)
PoistaKuvasi ovat upeita, niitä on ilo katsella. Viis siitä että viime vuonna oli ehkä samoja aiheita. Mua harmittaa kun kotitalon lähistöltä hakattiin upea peikkometsä pois. Minustakin tuntuu etten näytä blogissani mitään muuta kuin kasvien kuvia... vaikka onhan siellä joskus jotain muutakin.
VastaaPoistaJoo, täälläkin tuli tuohon metsän reunaan iso aukko. Toivottavisti kaupunki ei kaada tätä loppua metsää...
PoistaÄlähän nyt väheksy itseäsi. Noita samoja ajatuksia pyöritän harva se kerta ja usein juuri näin syksyisin. Joskus tuntuu, että postaukset pyörivät vuodesta toiseen samoina, kuten kyllä tekevätkin. Kuvaajana haluaisin myös laillasi kehittyä, mutta olen surkea kaikessa teknisessä, eikä minulla ole visuaalista silmää. Toisin on sinulla ja sen olen sanonut ennenkin. Blogi on minulle pääasiassa puutarhapäiväkirja, jonka kirjoittaminen on kiva puutarhailuun kiinteästi liittyvä harrastus. Blogin mukana tulleet ihmuskontaktit ja heidän jakamansa tieto ovat asioita, joista en näköjään pysty luopumaan. Vaikka minusta ei hyvää kuvaajaa taida tullakaan, kuvaan ilokseni ja useimmiten se jopa riittää.
VastaaPoistaBlogin pitämisestä on tullut monelle kilpailu, jolla haetaan mainetta ja kunniaa. Yhä useammin myös rahaa ja muita hyötyjä. Se sallittakoon niitä haluaville ja tarvitseville. Pitää myös sallia itselleen toisenlaiset tavoitteet ja syyt kirjoittaa blogia. Keväällä olin millin päässä lopettaa blogini, mutta sitten päätin, että teen sitä juuri siten, kuin itseäni huvittaa. Lukee sitä sitten yksi tai sata tai ei kukaan. Tietenkin olen jokaisesta lukijasta ja kommentoijasta iloinen, mutta heitä saadakseni en ala myymään periaatteitani enkä tekemään sirkustemppuja. Olen luonut instagram-tilin ja linkittänyt blogia myös faceen. Monessa paikassa tekemistensä julkaiseminen syö kuitenkin aikaa ja voimavaroja muulta elämältä ja siltä tärkeimmältä eli puutarhaharrastukselta. Mieluummin teen yhden asian kunnolla, kuin häärään puolinaisesti monessa paikassa. Niinpä keskityn blogiin, kunnes tulee aika siitä luopua. Sekin päivä varmasti tulee.
Vaikka usein itsestä tuntuu, ettei ne omat postaukset ketään kiinnosta, saattavat ne kuitenkin olla jollekin ihan oikea ahaa-elämys. En saanut viime yönä unta ja aikaa kuluttaakseni kirjoitin ja ajastin postauksia. Saan usein ajatuksia ja ideoita muiden postauksista. Niin sain myös sinun kelloköynnöspostauksestasi ja linkitin sen omaan myöhemmin julkaistavaan juttuuni.
Päätät blogisi suhteen mitä tahansa, kerron nauttineeni ja ammentaneeni valtavasti postauksistasi, kuvistasi ja hienoista puutarhoistasi, niistä molemmista.
Iloa ja valoa viikkosi toivottaen!
Kiitokset kauniista sanoistasi!
PoistaIhan ensiksi kauan blogiasi seuranneena olen kyllä sitä mieltä että valokuvaamisesi on kyllä kehittynyt, sen verran upeita kuvia blogissasi on.
Kotipihan laittaminen tosiaan on ollut keskeisessä roolissa blogissani. Toki tyhjän pihan muuttaminen puutarhaksi on vienyt aikaa, ja tavallaan on kiva kun postauksia on täällä blogissa vähän niin kuin muistissa, mutta nyt se aihe on kyllä käsitelty.
Luulen ettei blogini kuitenkaan ole tullut vielä tiensä päähän, mutta aion keskittyä enemmän valokuvaamiseen. Toki kirjoitan puutarhoistani jatkossakin, mutta mitään mukainformatiivistä postauksia en luultavasti laita.
Kiva, kun tykkäsit kelloköynnöspostauksesta ;)
Ja mukavaa viikkoa myös sinne!
Neljäs kuva alhaalta pisaraisesta naavasta on ihan nappiotos! Tee blogisi ihan itseäsi varten - omiksi muistinpanoiksi ja kuvien julkaisuun. Otat hienoja kuvia, joita ihaillen katsomme. Kiitos kun jaat ne meidän silmillekin!
VastaaPoistaAina ei ehdi siirrellä kuvia ja työstää niitä pienemmiksi ja vielä kirjoitaa tekstiäkin. Pakosta ei synny hyvää, joten anna aikaa itsellesi. Teet kun hyvältä tuntuu. Me lukijat ollaan ja pysytään täällä. Ilolla otamme vastaan uudet postaukset, kun niiden aika on.
Kiitos. Pisarat naavassa olikin niin ihanan näköistä siellä metsässä :)
PoistaNiinpä, pitää tehdä niinkuin hyvältä tuntuu ;)
Upeita kuvia! Kyllä noita ajatuksia joskus väistämättä tulee. Usein keväällä kaikki on taas toisin. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMinulle tuli nyt syksyllä uudistumisen tarve...
Sitähän puutarhanhoito on, samalla kiarrolla vuaresta toisehen. Mutta kuitenki joka vuasi hivenen eri lailla, eri tahtihin. Väkisinki tuloo otettua kuvia samoosta kasviilta ja puutarhan kohorista, mutta vuasien myätä niistä huamaa tapahtunehen kehityksen.
VastaaPoistaSun kuvia on aina ilo kattella! Oli kuvan aihe sitte mikä hyvänsä. Kuvat on yksinkertaasesti kauniita. Monista kirijootuksista oon saanu oppia ja hyviä käytännön vinkkiä. Vaikka monet asiat on ittelle selevää pässinlihaa, voi ne jollekki toiselle olla ihan uutta tai hyvä muistinvirkistys. Ja jos joku ei tykkää, voi siirtyä lukemahan seuraavaa plokia. Ei sen takia tartte plokin kirijoottamista lopettaa, jos se muuten huvittaa.
Kiitos!
PoistaSe on kyllä totta. Samat ihanuudet meitä taas ensi kesänä odottaa ;)
Jatkossa aion tosiaan keskittyä enemmän valokuvaamiseen. Ja totta, ei tarvitse kaikkia miellyttää. Oma tapa ja tyyli lienee paras ja luontevin ;)
Olet ottanut todella kauniita kuvia Niitä on ilo katsella.
VastaaPoista;)
PoistaTuttu tunne:olen kertonut tämän jo monesti ennenkin. Mutta se EI haittaa! Kiva lukea toisten fiiliksistä ja postaukset ovat kuin päiväkirja itsellekin. Kuvasi ovat jo nyt tosi hienoja. Metsät, onneksi niitä vielä on eikä kaikkialla tehty avohakkuita. Onneksi itse asun suojellun kaupunkimetsän vierellä.
VastaaPoistaNiin, välillä alkaa kyllästyttää omat jorinat ;)
PoistaMeillä kaadettiin aika iso ala tuosta lähimetsästä, onneksi ei sentään kaikkea...
Hienot ja tunnelmalliset kuvat!
VastaaPoista:)
PoistaSinun blogisi on yksi ehdottomista lempiblogeistani.
VastaaPoistaOlen nauttinut jokaisesta postauksestasi kovasti. Alunperin kiinnitin huomion juuri upeisiin kuviin ja mökkipuutarhasi kauniisiin kasviyhdistelmiin ja aloin seuraamaan blogiasi. Viime vuosina minusta on ollut niin mahtavaa seurata kotipuutarhanne kehkeytymistä. Niin nopeasti puutarhasta on kasvanut todella mielenkiintoinen ja ihania huoneita täynnä oleva kasviparatiisi.
Itsekin huomaa jauhavansa samoja juttuja vuodesta toiseen. Joskus olen vahingossa otsikoinnutkin samoin, kuin aiemmin samoihin aikoihin vuodesta. Toisaalta blogin myötä on oppinut ennakoimaankin asioita, että näinhän se meni viime vuonnakin. Esim. juhannuksen tienoilla puutarha riehaantuu ja tulee uupumus rikkisten kanssa. Näin tapahtuu joka vuosi.
Tykkään blogistasi juuri sellaisena, kuin se on. Mutta olen varma, että linjan muuttuessakin tykkään siitä edelleen. Blogin takana oleva Pirjo, persoonana, on niin taitava ja idearikas, sen takia tyyli pysyy kuitenkin aina mielenkiintoisena.
Ja kuviasi jaksan ihailla loputtomuuksiin. Tämä metsäretki oli ihana ja rauhoittava. Ja me taidettiin olla vähän samoilla aaltopituuksilla, kun minäkin postasin eilen metsästä.
Tykkään myös uudistuneesta ulkoasusi ilmeestä.
Ihania syyspäiviä puutarhaan ja luontoon!
Kiitokset kauniista sanoistasi! Juu, taidettiin olla samoilla linjoilla metsästä :)
PoistaNiin, tavallaan on kiva että kotipihan puuhat ovat täällä blogissa muistissa. Voi joskus palata katselemaan sen muotoutumista.
Heh, itse en kyllä koe olevani kovinkaan idearikas :D
Kertakaikkisen ihanat kuvat. Kuvasi oli yksi syy koukuttua blogistasi.
VastaaPoistaTunnen tuskasi déjà-vu ilmiöstä, sitä samaa olen tuntenut omassa blogissani, kun selailin tässä kerran postauksia taaksepäin ajattelin, että ei enää yhtään postausta siitä ja siitä ja....
Mutta täällä lukijana ei silti tullut mieleen, että tämähän oli jo viime vuonna. Niinhän se vuoden kierto menee ja sen mukaan elämme. Olen tykännyt jokaisesta postauksesta!
Kaunista syksyä!
Kiitokset.
PoistaNiinhän se vuoden kierto tosiaan menee ;)
Upeat kuvat metsästä!
VastaaPoistaVaikka samasta paikasta ottaisi kuvan joka päivä, on kuva kuitenkin aina erilainen. Kuvaaja ja kuva ovat vuorovaikutuksessa, kuvaan ikään kuin välittyy pala kuvaajan tunteista jne.
Kiitos!
Poistaja niinhän se taitaa olla :)
Ihania kuvia <3 Kirjoita ja kuvaa sitä mistä tykkäät, saahan blogikin uusiutua <3
VastaaPoistaJep, saahan se ;)
PoistaÄlä nyt lopeta kirjoittamista ja blogiasi, kun minä vasta olen tutustumismatkalla, enkä missään nimessä haluaisi vielä keskeyttää blogisi seuraamista:)Ihana metsätunnelma kauniiden yksityiskohtien kera!
VastaaPoistaJuu, en varmaan vielä lopeta, mutta pihajaaritukset jäävät vähemmälle ;)
PoistaTunnelmakuvia metsästä. On välillä hyvä miettiä suuntaa ja kokeilla uutta, se piristää. En ole kokenut pahaksi vaikka toistoa tulee. Sitähän me elämme, vuodenkiertoa.
VastaaPoistaTotta, niin elämmekin ;)
PoistaNiin ihanat metsäkuvat täällä sulla!
VastaaPoistaHämiksenverkkoon jäinkin kiikkiin, ja naavapisarakuviin myös!
Ihania kuvia!
:)
Poista