15. joulukuuta 2014

Synkkyydestä kohti valoa

Luin taannoi uutisen, jossa kerrottiin että Keski-Suomessa aurinko paistoi keskimäärin 7 tuntia koko marraskuun aikana. Seitsemän tuntia! Hiljaisessa hämärässä on puolensa, illalla käpertyä huovan alle kynttilän valoon, mutta päiväsin haluaisin nähdä valoa, auringonpaistetta. Lunta on satanut ja miltei heti sulanut, sitäkin valonlähdettä saanen odottaa.
Juuri nyt pimeys tuntuu painavalta, painavammalta kuin aiempina syksyinä. Mikään ei huvita, mielen päällä on murheitakin.  Kenenkään terveyteen eivät ne liity, joten sinänsä voin sanoa että ihan niin vakavista asiosta ei ole kyse. Kaikki selviää aikanaan, vaikkakin pimeys vetää nyt minua puoleensa.
Älkää ymmärtäkö väärin, olen aina kuitenkin pitänyt kaikista neljästä vuodenajasta. Jokaisessa niissä on omat hyvät puolensa, ja elämä kulkee jatkuvasti niiden syklissä. En koe kevään kaipuuta vain ainoastaan valon.

Joku kirjoittikin osuvasti että valokuvia ei juuri ole tullut otettua, kun valoa ei juuri ole. Näin minäkin ajattelen ja kamerani onkin pysynyt pari viikkoa kaapissa.
Alla olevaan kuvasarjaan keräsin kuvia arkistoista. Ensimmäinen ja kolmas kuva ovat Laukaan Hitonhaudalta, sopivia synkkään tunnelmaan. Muutema otos luontopolkujen varrelta. Loppuun etsin kuvia, jossa aurinko luo kaivattua valoaan taustalla. Viimeisessä raikkaassa kuvassa on hollantilainen hevoskastanja. Mielestäni se on hurmaavan vihreä:)


Murheeseen suhtautukaamme, kuin raskaan lumen painama oksa;
Joko kestän tai katkean,
mutta toukokuun tullen jossakin kukkii oksa

-Tommy Tabermann-


29 kommenttia:

  1. <3

    Mutta ovat ne taas niin kauniita kuvia :)

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia löysit arkistostasi!
    Kyllä sitä valoa vaan tarvitaan, kun kameran kanssa on liikkeellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuli lunta, tulisipa vielä auringon valoa:)

      Poista
  3. Kuvat ovat kaikki hyviä.
    Ensimmäiset dramaattisia ja synkkiä. Ruusu on siinä keskellä kuin sydän. Sitten kuvat muuttuvat varovaisesti vaaleiksi ja lopulta vahva hevoskastanja tarjoaa suuren elävän suojan.

    VastaaPoista
  4. Yhdyn Irenen sanoihin, kuvasi ovat todella upeita!! Olen kotoisin Laukaan naapuri pitäjästä, vaan empä olekaan koskaan käynyt tuolla hitonhaudalla, kuullut kyllä siitä! Sinulla on kaamos blues, siitä se helpottaa kun valo alkaa ihan pian lisääntyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, taitaa olla kaamos blues :)
      Vähän tuli valoa kun lunta tuli maahan, jospa sitten aurinkoa..

      Poista
  5. Kuvasi ovat taideteoksia. Kiitos, kun laitoit ne tänne meitä piristämään.
    Teille sitten suotiin aurinkoa tuplasti se määrä, kuin tänne ;) Pimeys otti mulla hyvin koville, nyt jo helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, niin vähän paistetta siellä, tuplaharmaata :)

      Poista
  6. Upeita kuvia, eivätkä laisinkaan pimeitä ja masentavia.
    Elämä tuppaa olemaan ylä- ja alamäkeä. Kun sen ymmärtää ja hyväksyy, kestää ne alamäetkin paremmin. Minua alkaa tässä alituisessa pimeydessä rassaamaan ulkoilun puute. Silloin, kun ehtisi, tulee vettä taivaalta. Tietenkin ulkoilu on pitkälti pukeutumiskysymys, mutta ei siitä itsensä läpimäräksi kastelemisesta mitenkään nauti. Silmälasien käyttäjänä ei edes näe mitään, kun lasit ovat märät ja huurteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, välillä menee hienosti välillä ei. Sitähän se :)

      Tuo on ihan totta silmälaseista. Olin tässä pari päivää sitten lenkillä metsässä kosteahkossa säässä ja lunta hieman maassa. Muistin juuri miksi yleensä talvella pidän piilareita. En nimittäin nähnyt juuri mihin astua tai mihin polku vie kun rillit menivät huuruun. Olipas ärsyttävää, kotiin tultuani tilasin heti muutaman parin piilolinssejä :)

      Poista
  7. On taito nähdä synkkyydessäkin upeutta! On todellakin ollut pimeitä päiviä eikä hetken maassa olleesta lumipeitteestäkään ole enää mitään jäljellä. Olen itsekin neljän vuodenajan ihminen ja osaan ottaa ilon myös tästä ajasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nyt onneksi satoi lisää lunta, jospa se ei sulaisi...

      Poista
  8. Upeita kuvia!

    Minä pidän tästä pimeästä ajasta, ja näen siinä rauhan ja hiljaisuuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos

      Yleensä minäkin, nyt vain tuntuu jotenkin raskaammalta.

      Poista
  9. Kuvasi ovat kaikki kauniita. hyvin ihanasti kuvattu Elämämme on sellaista että on synkkiä ja valoisia puolia. kyllä valo aina voittaa ja valoa kohtiinin ollaan menossa :)

    VastaaPoista
  10. Keski-Suomessahan on ollut ihan ruhtinaallisesti valoa. Kuopiossa aurinko paistoi vain 12 minuuttia koko marraskuun aikana.
    Ensimmäisessä kuvassa on dramatiikaa. Synkät varjot ja koristeelliset jäät.

    VastaaPoista
  11. Ihanat kuvat! Laukaa onkin tuttu paikka. Olin vuosia sitten Vihtavuoressa töissä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Vihtavuori vaikuttaa viehättävältä paikalta. Siellä on kivoja vanhoja puutaloja.

      Poista
  12. Kauniita kuvia olet ottanut. :)

    VastaaPoista
  13. Desde España te mando un gran abrazo lleno de buenos deseos .
    Feliz Navidad.
    Feliz 2015

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merry Christmas and Happy New Year to you as well :)

      Poista
  14. Kiitos
    ja valoa kohti ilman muuta!

    VastaaPoista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)