Mökkipuutarhan touhuja

Viimeksi kävimme mökillä kolme viikkoa sitten, ja nyt talvituhojen määrä paljastui. Hieman se hengästytti noin alkuun, mutta pikkuhiljaa taisin löytää siitä jo hieman positiivistakin. Tuli nimittäin parenneltua joitakin perenna-alueita ja samalla yllättäin homma laajeni vieressä olevan polun leventämiseen ja reunojen korjailuun. Niin ja kun se polun kohta oli mielestäni kunnossa, niin pitihän sitten kunnostaa seuraavaakin polun kohtaa. Kummasti nämä puutarhahommat aina laajenee :D

Rinteen hippipuutarhassa oli hävinnyt mm. ketoneilikkaa, valkeaa verikurjenpolvea, monta vuotta siinä sinnitellyt laventeli sekä nukkapähkämö. Nukkapähkämö tosin ei ole muutenkaan kovin pitkäikäinen. Varmasti siitä oli myös hävinnyt jotakin muutakin mitä en edes muista laittaneeni, sen verran aukkopaikkaa oli.

Viime kesänä siellä kasvoi myös kivasti sormustinkukkaa, muttei nyt siementaimia vielä näy.

Tiedättekö että huijaan teitä valitsemalla hyvät kuvakulmat puutarhasta? Mökillä se onnistuu, kotona ei, sillä naapurien talot näkyvät miltei joka suunnassa kotopihalla kuvattaessa.

Kaikki ei näytä tasapainoiselle tai kivalle. Esimerkiksi ylhäällä oleva kuva ei ole mukavasta suunnasta. Ja kuitenkin siitä suunnasta, siis kuistilta, ylhäältä päin  katselen pihaa melko usein. On tavallaan ärsyttävää kun pihaa pitää katsella myös lintuperspektiivistä ;)

Rinteen hippipuutarhassa oli kivimuuri ja typerästi siinä edessä istutusalue jossa matala kivireuna. Vähän niinkuin muuri muurin perään, vähän hölmöä. Silloin aikoinaan kun tein uutta aluetta muurin eteen en viitsinyt tehdä kivimuurille mitään. Nyt purin osan muuria ja sijoittelin kiviä sinne tänne istutusalueeseen. Aikamoinen täydennys, laittaa kiviä kuolleiden kasvien kohdalle, eikö ;)

Kivet sammalpuoli ylöspäin tietysti. Hengissä selvineet kasvit näyttävät aika mukavalle noiden kivien lomassa.

Hippipuutarha sai nyt aika uutta ilmettä. Ja toivon että tänne vielä joku sormustinkukka tiensä löytää.

Korjattiin isännän kanssa sitten myös alas metsäpuutarhaan johtava polku. Se on jonkun verran jyrkempi, ja siitä oli pari porrasta. Arvatkaan vaan oliko siinä mukava työntää kottikärryjä tai ruohonleikkuria ;)

Nyt polku on hieman leveämpi ja helpompi kulkea.

Metsäpuutarhassa ei hirmuisasti talvituhoja ollutkaan. Polkujen ja istutusalueiden siistiminen riitti :)
Viimeksi katsoin että kaikki jouluruusut olivat menehtyneet, mutta nyt näyttäisi siltä että osassa saattaa olla pientä elämänmerkkiä...

Alppiruusujen nuput eivät jaksaneet, ihan vain pari kukkaa on tulossa yhteen alppiruusuun. Harmi.

Tarha-alppikärhö 'Riga' kukkii metsäpuutarhan köynnöskaaressa.

Tuntuu että olisin tehnyt ihan kuudennen työpäivän ylitöineen tällä viikolla. Sen verran puuhaa tuolla mökillä näemmä oli. Muttei se mitään jos siitä nauttii ja on intoa tehdä. Jos piha tuntuu hirmuiselta rasitteelta ja päänvaivalta ei siellä tekeminen kovin kivaa ole. Silloin onkin parempi odottaa toista hetkeä.

Äitini oli käymässä, ja kuinkas muutenkaan, osallistui pihan siistimiseen. Meillä on sellainen meno että siinä olisi kaksi vaihtoehtoa. Nimittäin äitini seisoisi vieressä katsoen mitä teen tai minä vastaavasti odottaisin kohteliaasti milloin hän lähtee, jotta pääsisin tekemään suunnittelemiani hommia. On siis mukavaa puuhata yhdessä ;)

Mukavaa ja lämmintä viikkoa kaikille!