5. maaliskuuta 2018

Lemmikkien meri


Minun eräs suosikkini alkukesän mökkipuutarhassa on ihana heleä lemmikki. Sitä pursuaa vähän sieltä ja täältä. Tähän heti alkuun on kuitenkin hyvä sanoa, että lemmikki ei sovi säntilliseen puutarhaan, sillä se tekee siementaimia oman tahtonsa mukaan. Se myöskin menee kukinnan jälkeen hirvittävän näköiseksi, joten ilman muuta sen pitää kasvaa muiden kasvien lomassa. Näin ollen se teettää vähän työtäkin. Kukinnan jälkeen leikkaan ja revin sitä surutta pois, osa lähtee juurinen mutta siemeniäkin ehtii kuivahtaneista kasveista tipahdella, joten kasvi ei häviä puutarhasta.


Vaaleansininen sävy on mielestäni aivan ihana. Keltaisten kulleroiden, vuohenjuurien ja kultatyräkin seassa se näyttää oikein kivalle. Tykkään itse tuosta keväisestä väriyhdistelmästä paljon.



Hyötykasviyhdistyksen sivuilla siitä kirjoitetaan näin: Kaunis tuoksuton sinikukkainen kukinto, korkeus 30-40cm. Kukkii touko- kesäkuussa  Se sai nimensä jo 1500-luvulla: Myosotis tarkoittaa hiiren korvaa.
Lemmikistä on tullut muistojen ja toisen ihmisen muistamisen vertauskuva, siitä sen nimet ‘förgätmigej’ ja ‘forget  me  not’ sekä ‘Vergissmeinnicht’ eli älä unohda minua!
1800-luvulla se oli kaikkein suosituin kukkasymboli kiiltokuvissa, pöytäliinoissa, astioissa ja runoissa.




Suloista vai suttua?
Onneksi tässäkin asiassa tyyli on vapaa ;)


40 kommenttia:

  1. Oi, ihanat kuvat!
    Lemmikki on todella kauniin sininen, sellainen hempeä :)
    Juuri tuollaisessa metsäpuutarhan tyyppisessä paikassa se on mielestäni parhaimmillaan, siellä ne lakastuvat varret peittyvät naapurikasvien kasvaessa niiden peitoksi. Ihan normikukkapenkkkiin se ei välttämättä ole paras mahdollinen valinta. Paremmin aloillaan pysyviä rotkolemmikkejä olen yrittänyt myös kasvattaa, mutta niiden talvenkesto on ollut aika huono viimeisinä hankalina talvina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ei ne oikein normikukkapenkkiin sovi :) Minullakin oli pari rotkolemmikkiä, mutta jonakin talvena ne hävisivät

      Poista
  2. Ihania kuvia :) Lemmikit on tosiaan ihastuttavia! Niin herkkiä ja kuitenkin pärjäävät hyvin <3 Ihanaa uutta viikkoa Siulle <3

    VastaaPoista
  3. Lemmikki on tullut puutarhaani ihan omia teitään. Tykkään siitä kovasti ja minun puolestani saa olla ja rehottaa. Kukinnan jälkeen se ei ole mikään kaunistus, mutta se on helppo kitkeä ihan vain nyppäisemällä. Ensimmäisiä kitkiessäni ajattelin, että nyt taisin menettää kauniin kukan. Ei suinkaan, siemenet lentelevät ympäriinsä kitkemisen ohessa ja seuraavana kesänä kukkia on entiseen tapaan - ehkä enemmänkin.

    VastaaPoista
  4. Meilläkin lemmikki saa rehottaa takapihan alueella ja jokirannassa. Sitä näkyy olevan myös joen toisella puolella, mummulan pihalla, jonne talo on rakennettu jo 1800-luvulla. Ihana kevätkukka!

    VastaaPoista
  5. Lemmikit on kyllä ihania :) Ja mökkipuutarhanne aivan unelmainen <3

    VastaaPoista
  6. Ilman muuta suloista! Lemmikki on kaunis ja nuo kukkamerikuvat piristys pakkasaamuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, jatkan haaveilua mökkipuutarhasta täällä lumen keskellä :)

      Poista
  7. Suloista ehdottomasti.
    Minä ostin elämäni ensimmäisen lemmikkisiemenpussin ja kiitos sinun, nyt mietin vielä entistäkin tarkemmin mihin taimet istutan, jos ne leviävät runsaasti. Uskon kuitenkin hyvän paikan suloisuuksille löytyvän metsäsaarekkeestamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäsaareke kuulostaa hyvälle paikalle :)

      Poista
  8. Lemmikit ovat kyllä tavattoman ihania!! Hei, blogissani on arvonta! Käy kurkkaamassa.

    VastaaPoista
  9. Suloista ehdottomasti! Omaan puutarhaan havittelen vaaleanpunaista lemmikkiä vaikka tykkään myös sinisestä. Sininen tuli taimen mukana puutarhaani, ei ole haitannut sitten yhtään. Saisi levitä vähän nopeamminkin.

    VastaaPoista
  10. Näyttää niin ihanalta! <3 Lemmikit ovat munkin lemppareita ja onneksi niitä meilläkin kasvaa. Minä myös annan niiden kasvaa aika villinä ympäri puutarhaa ja kukkia aikansa. Sitten myös suorastaan revin rumia kukkineita kasvustoja pois todella raa`alla kädellä. Mutta lemmikit eivät ole siitä moksiskaan, vaan siementävät ja kukkivat taas seuraavana keväänä.
    Jossain vanhoissa puutarhoissa on ensin upeat scillakasvustot kukassaan ja sen jälkeen on lemmikkejen vuoro. Meidän lähellä on yksi tälläinen talo, jonka omenapuun alustat ovat täynnä scilloja ja lemmikkejä. Siellä täytyy käydä aina kävelyllä kyttäämässä, ettei vaan missaa kukintoja. En melkein keksi mitään kauniimpaa, kuin nämä vapaana kukkivat meret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihanalle lemmikit ja scillat yhdessä!

      Poista
  11. Lemmikki on kyllä kaunis ja herkkä. :) Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  12. Lemmikki on ollut niin kauan kuin muistan, yksiä lempikukkiani. <3 Rakastan sen sinistä väriä ja sitä että vaikka kukka on niin pieni, niin se ei runsaslukuisuutensa vuoksi jää kyllä huomaamatta. Minua ei seikkailijakukat haittaa. :)

    VastaaPoista
  13. Suloisen hempeitä kukkia, sointuvat kivasti yhteen keltaisten kulleroiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kullerokin menee hirveän näköiseksi kukinnan jälkeen, mutta onneksi siinä on vieressä sitten muuta ;)

      Poista
  14. Jopa mäki tykkään lemmikistä, vaikka onki aikamoone vaeltaja. Mulla lemmikkiä putkahteloo, anopin jäliiltä, siältä täältä. Aluuksi nypiin ne kaikki tarkasti pois, ku luulin rikkikseksi. Ny jätän aina johonki kukkapuskan.

    VastaaPoista
  15. on minukin suosikki. Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  16. Eksyin blogiisi kun googlettelin kasvihuoneita. Kiinnostusta lisäsi kun huomasin, että sinullakin on kaksi paikkaa hoidettavana (koti ja mökki) ja ajattelin, millaisia ratkaisuja olet tehnyt kastelun ja tuuletuksen suhteen. Huomasin, että varsinainen kasvihuonekausi taitaa sinulla alkaa vasta tänä kesänä, joten jään blogisi lukijaksi seuraamaan kasvihuonepäivityksiä. Terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, nähtäväksi jää. Tuonne molempiin päätyikkunoihin pitää ostaa automaattiset ikkunanavaajat, mutta kasteluhommaa en ole vielä miettinyt. Joku automaattinen kastelujärjestelmä..pitää vähän miettiä.
      Tervetuloa seuraamaan!

      Poista
  17. Lemmikit ovat ehdottomasti lempikukkiani ja leivttäytyvät vapaasti keväiselle kukkamaalle. Ei haittaa, ovat niin suloisia ja kesän aikana niitä voi vapaasti repiä, kun ovat jo ehtineet siementää. Kyllä sinulla on ihana metsäinen, rehevä mökkipuutarha. Aina, kun näen näitä mökkikuviasi, mietin omaa mökkipihaamme, josko kuitenkin sinne vähän lisäisi kukkivaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, minulla on siellä ihan tavallisia simppeleitä kestäviä kasveja, on ihan rehevää.

      Poista
  18. Kauniita kuvia! Minäkin pidän lemmikistä ja olen pikku hiljaa yrittänyt siirtää sitä etupihalta metsäpuutarhan puolelle. Olisipa meilläkin joskus noin runsas lemmikkikasvusto kuin sinun puutarhassasi. Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  19. Kivalta näyttää, eikä yhtään suttuiselta. Tässähän rupesi tekemään mieli omallekin pihalle lemmikeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunista, mutta pitää tosiaan siistiä kukinnan jälkeen :)

      Poista
  20. Suloista on. Minäkin annan lemmikin kasvaa tietyissä paikoissa ja revin sen jossain vaiheessa aina pois. Eikä se ole vielä kadonnut kokonaan. Nuo polkusi näyttävät ihanilta.
    Sain postissa liput eilen. Kiitos.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...