23. tammikuuta 2013

Ihailtavaa, selailtavaa ja ideoita

Olen lukenut toisten bloggaajien puutarhakirjavinkkejä. Hankin tässä joku aika sitten pari oikein mukavaa puutarhakirjaa ja ajattelin laittaa vähän kirjaesittelyä postaukseeni. Kuvat ovat epätarkkoja, mutta eiköhän niistä tästä jonkinmoisen yleiskatsauksen saa. Muutenkin valokuva-kansioissani ei taida ei juurikaan löytyä kesäisiä julkaisukelpoisia kuvia, kuten joku muukin mainitsi ;)

Ensimmäisenä tahdon esitellä kirjahyllyni uuden asukin:


Suomalainen ruusukirja ( Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel )

Tämä 344 sivuinen teos on kattava paketti ruusujen ystäville. Jokunen vuosi sitten en juurikaan piitannut ruusuista, mielikuvina oli luonnottomasti tököttävät jaloruusut tai töissä joka vähämultaiseen tienvarsi-istukseen laitettavat kurtturuusut, joita kukaan ei koskaan enää hoida. No, jaloruusuista en edelleenkään pidä, sillä mielestäni ne eivät sovi mökkipuutarhan villiin olemukseen. Mutta olen hurahtanut perinteisiin pensasruusuihin joita löytyy valtavasti ja tämä kirja vain lisää innostustani.


   
Kirja on upeasti kuvitettu, mikä vaikuttaa hyvinkin paljon ostopäätökseeni. Ruusujen alkuperästä on kerrottu myös todella paljon ja se avaa aivan uuden näkökulman näitä kaunokaisia kohtaan.


Tässä ensimmäinen kirjan herättämä toive mökkipuutarhaani, Papulanruusu :) 

Ja näin kivasti kirja kertoo sen tarinaa: 1850-luvulla perustettiin viipurilaisen Papulan kartanon maille pojille sisäoppilaitos. Sinne tuli matematiikan opettajaksi Ferdinand Zeidler. Joko hän tai hänen vaimonsa Bertha Kempe toi kotiseudultaan Pohjois-Saksasta ruusun, joka istuttettiin koulun puutarhaan. Kun koulu parikymmentä vuotta sen jälkeen lakkautettiin ja paikalle alettiin rakentamaan kasarmeja, pariskunnan poika Herman, pelasti ruusun ja vei sen omistamaansa Vonkurin kartanoon. Vonkurin kartano myytiin 1925. Herman Zeidlerin tytär Sonja oli avioitunut puutarhuri Lauri Salon kanssa ja kun he muuttivat Hämeeseen Teiskon kartanoon, heillä oli mukanaan " Die papulische Rose" kuten rouva tätä sukuaarrettaan kutsui. 



Kirjaa selatessani ensin ihmettelin missä tiedot kasvin korkeudesta, menestymisvyöhykkestä yms ovat, koska teksteistä en sitä löytänyt. Kirja loppuosassa onkin erittäin kattava taulukko, josta selviää edellämainittujen asioiden lisäksi kukinta-aika, kasvuvoima, juurivesojen muodostuminen, kukintarytmi (kukkiiko vanhoilla versoilla vai sekä vanhoilla että uusilla versoilla), kukka, tuoksu sekä kiulukoiden muodostus/väri. 
Mahtava tietopaketti mielestäni!

Löysinkin tähän postaukseen  pari kesäistä kuvaa mökkipuutarhan ruusuista.

Teresanruusu 



Tornionlaaksonruusu. 
Kirjan mukaan jo 1700-luvulla  ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis ihaili Lapin hehkuvia ruusuja. 



Punalehtiruusun kukka on herkkä.


Ja lopuksi sanottakoon että kurtturuusuja ja tarhakurtturuusuja löytyy todella kauniita, vaikkakin aikaisempi suhtautumiseni niihin olikin nihkeä :)






28 kommenttia:

  1. Ruusut ovat ihania, mutten välitä siitä ainaisesta kirvataistosta niiden suhteen. Hieno kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on kiva :)
      Nuo pensasruusut mökilläni ovat säästyneet kirvojen hyökkäykseltä toistaiseksi, riippuu kait säästäkin tai ehkä meillä on paljon leppäkerttuja ;) Käsittääkseni ryhmäruusujen (joita kutsuin jaloruusuiksi)kanssa saapi olla tarkempi, ettei tuholaiset iske :)

      Poista
  2. Aivan upean kirjan olet hankkinut minäkin tykkään lukea kaikkia puutarha kirjoja,
    Minullakin on torniolaakson ruusu ja teresaruusu Kyllä kukkivat ihanasti:)

    VastaaPoista
  3. Ruusut ovat ihania, aloitin viime kesänä "ruusutarhan" istutuksen. Ihan omista rönsytaimista. Saa nähä tuleeko siitä mitään. Mulla on vaan juhannusruusua, kurttusuusua otin tien varresta ja valamonruusua. Yhtenä talvena jänikset tms söivät juhannusruusun versot :) Jotta semmosia tuholaisia ;9

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joinakin vuosina pupujussikoille maistuu mikä tahansa, luulisi olevan pisteliästä evästä :)

      Minulla on myös valamonruusu, siinä on upeanvärinen kukka. Kumma etten sitäkään kesällä kuvannut..

      Poista
  4. oho, mikä kirja, vieläköhän löytyisi kirjakaupasta...Mie tykkään kans just noista pensasruusuista, ehkäpä ensikesänä saan sen keltaisen kaikkien punaisten kaveriksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvä kirja!
      Tilasin nettikaupasta ;)

      Poista
  5. Vaikuttaa sellaiselta kirjalta, että voisinpa vaikka lainata sen, jos sitä löytää kirjastosta. Minä taas tykkään varmaan kaikista ruusuista :) Mulla on sellaista kurtturuusun näköistä pihalla muutamassa paikkaa, mutta eräs enemmän kukkien kanssa touhuava sanoi, ettei se olisi kurtturuusu. Ehkä saisin lajin selville tuosta kirjasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon mahdollista että laji selviäisi tästä kirjasta, on mielestäni todella kattava teos :)

      Poista
  6. Mullekin on tulossa postista tuo kirja...

    VastaaPoista
  7. Ruusut ovat ihania. Minulla on vasta yhdenlaista neilikkaruusua, mutta alussahan tässä vasta ollaan puutarhan laittmisessa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan montaa ruusua vielä ole ja neilikkaruusun haluaisin minäkin ;)

      Poista
  8. En ole koskaan erityisemmin haaveillut ruusuisesta pihasta, mutta nyt on alkanut tuntua, että tuollaisen vanhan mökin ympärille sopii hyvin pensasruusut. Mökin nurkalla on vanha juhannusruusu ja viime vuonna ostin neilikkaruusun ja sain työkaverilta jonkun määrittelemättömän pensasruusun. Blogeissa olen ihastunut Ritausma-ruusuun ja tuo Papulanruusukin on ihana, ne täytyy hankkia ensi kesänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin kummasti niistä sitten jossain vaiheessa näköjään innostuu ;)
      Ja kyllä, Ritausma on erittäin kaunis!

      Poista
  9. Muistelen, että minullakin oli aikoinaan aikamoisia ennakkoluuloja ruusujen suhteen. Sitten uskaltauduin taimistolle kysymään, minkälaista ruusua he suosittelisivat maalaispihaan. Neilikkaruusun sitten hankin. Nyt on istutettu jo muutama muukin pensasruusu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pensasruusut ovatkin kauniita ja luonnollisen näköisiä :)

      Poista
  10. Minäkin olen tykästynyt pensasruusuihin. Myö maanpeiteruusut ovat kauniita. Ritausma on minunkin hankintalistallani ensi kesäksi :)

    VastaaPoista
  11. Suomessa on nykyään tarjolla jo varsin hyvä ruusuvalikoima :)
    Aika ihaniahan ne ovatkin ja kirjaostoksesi on minustakin mitä mainioin. Usein kulutan taivella aikaani lukien ihania puutarhakirjoja, muistakin kasveista kuin perennoista..
    Tuollaisiin kirjoihin voi uppoutua niin ettei näe tai kuule mitään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ihana käpertyä lueskelemaan viltin alle.....ja unelmoida :)

      Poista
  12. Minäkään en ole ennen ollut kovin ruusujen ystävä, mutta nyt hitusen enemmän alkanut kiinnostaa. Torniolaaksonruusua voisin käydä mummun pihalta nappaseen pistokkaan. Tuo kirja tuntuu oikeen loistavalta!=)

    VastaaPoista
  13. Tuo ruusukirja on todella hyvä, ostin sen itselleni muutama vuosi sitten ja palaan siihen uudelleen ja uudelleen. Muutama vuosi sitten siirsin juhannusruusumme alapihalle ja viereen istutin myös punalehtiruusun ja hansaruusun. Silloin iski pensasruusukuume, jota olen tainnuttanut tornionlaaksonruusulla, sammalruusulla ja vaaleanpunaisella juhannusruusulla. Lisää on tulossa. Pensasruusut ovat mielestäni varsin helppohoitoisia, eikä niissä niin paljon kirvoja näy olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustinkin että mainitsin kyseisen kirja suosikkipuutarhakirjaksesi.

      Pensasruusut ovat minunkin mielestä helppohoitoisia ja suhteellisen terveitä kasveja :)

      Itse haluaisin mökille niitä hurjasti lisää, muttei taida tilaa kovin monelle löytyä, sillä aurinkopaikat alkavat olla täynnä muita kasveja..

      Poista
  14. Hei Pirjo! Minusta tuntuu, että varmaan joskus olet vieraillut minunkin ruususivuillani. Törmäsin blogiisi, varmaan käynyt ennenkin, kun etsiskelin noita kartanotarinoita liittyen Papulan ruusuun.
    Miten sinun Papulanruususi on alkanut kasvamaan? Täällä P-Pohjanmaalla on ollut kaikenlaisia kesiä, joten Papulan ruusuni ei oikein ole vielä komeudessaan, mutta uskon, että sitkeästi juurtuu yhä syvemmäs vanhaan savipohjamaahan.

    VastaaPoista
  15. Hei Pirjo! Minusta tuntuu, että varmaan joskus olet vieraillut minunkin ruususivuillani. Törmäsin blogiisi, varmaan käynyt ennenkin, kun etsiskelin noita kartanotarinoita liittyen Papulan ruusuun.
    Miten sinun Papulanruususi on alkanut kasvamaan? Täällä P-Pohjanmaalla on ollut kaikenlaisia kesiä, joten Papulan ruusuni ei oikein ole vielä komeudessaan, mutta uskon, että sitkeästi juurtuu yhä syvemmäs vanhaan savipohjamaahan.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)