Koska olen ollut viherrakentajana useita kausia, on tietynlainen kokonaisuuden hallinta jokseenkin hanskassa. Kasvualustan syvyydellä on merkitystä. Se sitoo enemmän vettä ja maasta nousee myös kapilaarisesti kosteutta.
Toki yhtä tärkeää on oikeat kasvivalinnat, aurinko-puolivarjo-varjo.
Harvalla meillä on valmis multamaatontti, joten kasvualustalle on tehtävä jotakin. Kasvualusta pitää vaihtaa tai parantaa tapauskohtaisesti.
Meillä on savimaa tontti. Etupihalla kävi kaivinkone, mutta takapiha on tehty ruisvoimalla. Osassa on vaihdettu koko kasvualusta savesta multamaahan ja osassa kohtaa maata on parannettu turvemullalla ja nyttemmin omalla kompostimullalla.
Esimerkkinä kerron eräästä puolitutusta jolla oli salaoajaremontti menossa ja kaivuri mylläsi pihalla. Tuumasin hänelle että nyt olisi hyvä aika jos haluaa jotain istutusta pihalleen. Hän ei ollut mikään puutarhaihminen, ja vastaus oli ettei voi laittaa mitään kun lapset sotkee kaiken :o No, viikkojen päästä hän alkoi kyselemään, mitä voisi istuttaa pihalle.
Aika työmaa olisi sitten käsipelillä muokata istutusaluetta. Eli ilman muuta jos tontilla on kone, kannattaa sillä teettää istutusalueet.
Takapiha on tehty ihan ruisvoimalla. Silloin kun kaivinkone kävi etupihalla, ei minulla ollut vielä selkeää tavoitetta takapihan suhteen. Lisäksi nykyisen kasvarin kulmalla oli purettava varasto.
Takapiha on loiva, joten kaivamalla ja toisesta reunasta täyttämällä olen saanut sinne kunnon multasyvyyttä, kuten ruusuryhmä pyöreän kiveyksen luona ja takapihan luiskekiven viereinen istustusalue. Tontin reunaa saa nostaa omalla puolella, mutta luiskan on jäätävä myös oman tontin puolelle.
Entäpä jos ei halua kaivaa nurmikkoa? Sanomalehteä nurmen päälle ja multaa siihen? Oikaiseminen tässä toimii tietyin varauksin. Kun nurmikko jää mullan alle rikkomatta se estää maasta kapilaarisesti nousevan kosteuden tulon istutusalueeseen. Mikä osaltaan lisää kastelun tarvetta.
Itse oikaisin tällä tavalla yhdessä luonnonkivillä korotetussa puolivarjon istutusalueessa, jossa en en siis kaivanut koko nurmikkoa pois. Multakerros täällä on 30 - 40 cm. Se onkin ainut paikka missä oikaisin. Muualla olen kaivanut nurmikerroksen pois ja sitä suosittelen.
Tontin alakulmalle kaivoin taimien kohdalle 50 cm leveät ja 40 cm syvät montut. Täytin montut puutarhamullalla. Peitin maan katekankaalla, koska pohjamaassa monivuotista rikkaa. Lopuksi kuorikatekerros 7 cm. Täällä maa ei ollut kovin savista. Kasvivalintana simppelit virpiangervot ja loistoangervot. Istutusväli metrin. Nämä kasvit pärjäävät näin.
Olen lisännyt jälkeenpäin ruusuryhmän etupuolelle muutamia uusia ruusuja. Täällä olen hieman enemmän panostanut. Olen kuorinut nurmikon kokonaan pois. Kaivanut maata pois ja parantunut maata omalla kompostimullalla.
Tasaiselle savimaa tontille ei saa kaivaa syviä istutusalueita, koska niihin jää vesi helposti seisomaan ja talvimärkyys on huomattavasti pahempi juttu kuin kastelun tarve. Tasaisella savimaalla on siis mentävä ylöspäin. Kuoria nurmikko ja korottaa alue joko luonnonkivillä tai betonikivillä. Savimaa routii, joten luonnonkivien liikkuminen ei haittaa.
Suhteellisen helpolla voi saada istutusalueen rinteeseen pengertämälllä. Meillä sellainen kohta on kasvarin luona. Kasvihuoneen luona betonimuurin alla on sama murskekerros kuin kasvarin pohjalla.
Niillä joilla on vanha piha lohduttaa se ettei tälläisiä kuivia kausia Suomen kesässä ole usein. Kastelumahdollisuuksia on. Ja aina joku pärjää kuitenkin. Myös suurien puiden kaataminen muuttaa kasvupaikkaa, ja kasveilla menee joku aika siihen toipumiseen. Jossain tapauksessa joutuu kasvivalintoja hieman uudelleen miettimään, mutta maltilla. Maan kattaminen helpottaa myös kastelun tarvetta.
Kirjoitin tämän postauksen niitä kotipuutarhureita varten, jotka suunnittelevat uusia istutusalueita. Kannattaa alussa nähdä vaivaa, sillä se helpottaa jatkossa paljon.
Kasveja hankkiessa kannattaa hieman ottaa selvää kasvupaikka vaatimuksista, onko vaatimaton vai tarvitseeko runsaan multatilan. Sen perusteella voi hieman miettiä kannattaako oikoa.
Uusia istutuksia on muistettava kastella. Kerran viikossa kasvualusta ihan märäksi. Se tarkistetaan kaivamalla vaikka perennalapiolla. Näin kasvit kasvattavat syvän juuriston.
Iloa ja intoa puutarhan rakentamiseen ;)
Ps. Toivottavasti postaukseni ei ollut liian paasaava ;)
Hyvät ohjeet! Kyllä sen on itsekin tässä savimaatontin omistajana huomannut miten tärkeää on kunnollinen ja oikeanlainen perustustyö.😊
VastaaPoista;)
PoistaHyvä ja varmasti lohduttavakin postaus sekä uusille että vanhoille pihoille. Savimaan onnellisena omistajana tiedän, että lyhyempi kuiva jakso ei vielä haittaa, päinvastoin, kosteus pysyy pidempään. Mutta kyllä aikamoiset määrät on savea poiskin saanut kärrätä, jotta penkki on saanut tarvittavan syvyyden. Sinulla on niin kaunis ja hyvin hoidettu piha, että noihin tietoihin voi hyvin luottaa.
VastaaPoistaNo, ei se aina ole niin hyvin hoidettu, mutta jonkunlaisessa kuosissa kuitenkin :)
PoistaKasvualustan tärkeydestä ei koskaan voi informoida liikaa. Meilläkin pohjamaana on savi ja sitä on parannettu seulotulla soralla, turpeella, hevosenlannalla ja lukemattomilla autokuormilla Kekkilän multaa. Suurin osa kasveista kasvaa meillä muurikivipenkeissä, jossa ne viihtyvät hyvin.
VastaaPoistaTotta. Kunnollisen kasvualustan tekeminen on tärkein juttu. Ehkä se viisi prosenttia työstä on se kasvien istuttaminen ;)
PoistaHirmuisasti ei kannata luistaa istutusalueen tekemisessä.
Huomaa, että sulla on kokemusta viherrakentamisesta :) Ei teksti ollut ollenkaan paasaava. Parempaan lopputulokseen pääsee, kun tekee alusta asti kunnolla. Ja maanrakentajan vaimona ehdottomasti kannatan tuota kaivinkoneen käyttöä, jos sellainen tontille tulee. Kyllä siinä monet selkäkivut välttää, kun kone tekee raskaimman työn :)
VastaaPoistaTotta! Konetyötä on syytä hyödyntää, jos sellainen on mahdollista.
PoistaKun rakennetaan uusi talo, on siellä maanmuotoilu ilman muuta aiheellista. Juuri tällöin olisi syytä miettiä istutusalueiden paikat :)
Jo jonkun verran rakennetulla pihalla se on jo haastavaa, mutta pieniä koneitakin löytyy :)
Naulan kantaan! Tämä oli hyödyllinen postaus ja hyvin kirjoitettukin. Meillä tontin maaperä vaihtelee savensekaisesta kivikosta hiekansekaiseen kivikkoon. Suurin osa istutusalueista on kaivettu käsipelillä ja kasvivalinnat ovat välillä vaihdelleet sen mukaan, millaista maata ja miten syvälti on tullut vastaan. Joillekin kasveille on rautakangen avulla kaivettu monttuja, kun on vain pitänyt saada juuri siihen kohtaan tietty kasvi. Mutta eipä ole vielä tarvinnut kastella perennapenkkejä, kun on tehty tarpeeksi syvät kasvualustat, vaikka olisi voitu päästä helpommallakin.
VastaaPoistaIhan oikein!
PoistaOikein asiaa! Yhdyn niin täydestä sydämestä kirjoittamaasi. Erään tietyn Pohjois-Pohjalaisen kaupungin kasvualustoihin perehtyneenä revin pelihousujani - ja keskityn maanparannukseen. Sitä kun voi tehdä jälkikäteenkin. Sen mitä voi. Olisi niiiiiin hyödykästä tehdä kerralla hyvä kasvualusta, ja huoltaa sitä vuosittain tarvittavin toimin.
VastaaPoistaKirjoituksesi anti olisi hyvää luettavaa kaikille pihaa perustaville. Monasti talon rakennus vie voimat ja rahat, joten pihalle jää enää kituuttavat jämät. Juuri kasvualustasta ei vain kannattaisi säästää. Ihan väärä kohde. Istutuksia voi tehdä vuosienkin varrella, mutta tonttia myllätessä ei kannata säästää kasvualustan syvyydessä tai laadussa. Konetyö on ihan julmetun suuri apu, jota kannattaa hyödyntää perustusvaiheessa.
Usein mietin kun näkee uuden hienon talon ja pihalla ei ole oikeastaan mitään, niin minusta se kokonaisuus ei ole kovin hieno, oli se talo miten upea tahansa.
PoistaVaikkei olisikaan varsinainen puutarhaihminen niin ihan peruspensailla ja puilla saa jo paremmin ilmettä.
Hyvä tietopankki. Arvostan, että jaksat näin kirjoittaa. Tuo myös selittää yhden perennapenkkini hyvän voinnin, siis kapilaarisesti nouseva kosteus. Ja taas erään penkin ongelmat, koska savimaahan on kaivettu kuoppa ja vaihdettu vain siihen multaa. Toki kasveja on löytynyt tuohonkin penkkiin, mutta tulppaaneista on turha kuvitella saavansa monivuotisia.
VastaaPoista:)
PoistaTäyttä asiaa. Olin juuri tekemässä uutta kukkapenkkiä ja ohjeistin miestäni kaivamaan tarpeeksi syvän kuopan.
VastaaPoistaJep. Pitää nähdä hieman vaivaa :)
PoistaAmmattilaisen puhetta!
VastaaPoistaJuu. Olen lukenut netistä niin monta helppoa perenna tai pensasalueen "perustamista", joten ajattelin kirjoittaa tästä. Alussa pitää nähdä se työläs vaiva, jotta tulee hyvä ;)
PoistaKun perustan tekee kunnolla, jatkossa pääsee helpommalla. Itse olen ensimmäisen ison istutusalueen nurmen myllännyt jyrsimellä rikki ja siihen päälle suoraan tuotiin multa. Toinen iso istutusalue on tehty suoraan nurmikon päälle, väliin sanomalehtiä ja päälle 40cm:n kerros multaa. Kasvit on viihtyneet hyvin molemmissa, mutta jälkimmäisellä alueella ehkä hitusen paremmin. Siinä multa on muhevaan metsänpohjaa johon sekoitettiin hiekkaa ja kalkkia. Se on edelleen pysynyt multavana yhdeksän vuoden jälkeen. Kohopenkin nimeen vannon edelleen.
VastaaPoistaHyvä kun olet laittanut tarpeeksi korkean mullan sanomalehtien päälle. Tuo on jo hyvä kerros joten se toimii. Aurinkoinen paikka ja vähämultainen ei välttämättä toimi ;)
PoistaHyvä kasvualusta on tärkeä. Meillä ongelma on kallio, sen päällä oleva savikerros ja saven päällä oleva ohut multakerros. Kalliosta ei koskaan tiedä sattuuko istutusalueen kohdalle kuoppa vai kohouma, onko kallio metrin vai kahden syvyydessä. Yläpihalla on loistava multa maa mutta siellä on valtavasti kiviä. Käsin kaivaessa ikävöin konevoimaa joskus aika kovasti :)
VastaaPoistaJoo, käsin tehdessä joskus tosiaan ikävöi konetta. Mökillä ihan kaikki on tehty käsin, mutta monen kesän aikana ;)
PoistaKomppaan suo täysin! Kunnon kasvualusta on kaiken a ja o.
VastaaPoistaMeillä on ollut onni tällä tontilla, että perusmaa on paikoin jopa multaa. Osin sitten ravinteikasta entistä metsänpohjaa. Kiviä on paljon, mutta hiekkaa tai savea ei ole laisinkaan. Alunperin puutarhaa tehdessä, emme säästelleet mullassa. Myöhemmin uusia, pienempiä istutusalueita tehdessä käyttänyt paljon sanomalehtitekniikkaa. Kun sanomalehteä on kunnon kerros ja se on kasteltu hyvin, homma toimii. Olen tehnyt aikamoisia kohopenkkejä, joten kompostia ja uutta pussimultaa on runsaasti sanomalehtien päällä. Jos sanomalehteä on vähän, tai sitä ei kastele tai jos säästelee mullassa, systeemi ei toimi.
Teillä näkee hyvin kunnon kasvualustan vaikutukset. Kasvit ovat kasvaneet minusta ennätysnopeasti ja ovat hyvinvoivan näköisiä. Eli puutarhasi vakuuttaa hyvin kasvualustan tärkeydestä.
Itse puutarhurina ja pihasuunnittelijana ihmettelen ihmisten vimmaa tehdä uusille pihoille ensin nurmikko kauttaaltaan. Sitten aletaan kaivamaan yksittäisiä kuoppia sinne tänne. Kasvit menestyvät juuri yhtenäisissä istutusalueissa, jotka ovat perustettu hyvin, eivätkä yksinään, pienissä kuopissa.
Tämä oli tärkeä ja aiheellinen postaus!
Totta, useasti pistää silmään tuota sanomalehtitaktiikkaa käytettäessä liian vähäinen multa.
PoistaNiin, minä olen huomannut saman. Ekaksi nurmi hintsulla mullalla. Uusilla pihoilla joka tapauksessa se maa levitetään koneella. Kunpa ihmiset tajuaisivat että siinä vaiheessa olisi hyvä miettiä ja kaivattaa istustusalueet.
Ja jos ei itse osaa, voi suunnittelin tilata neuvontakäynnille tai ottaa vaikka pelkkä pihasuunnitelma. On myös kumma että taloon pannaan paljon rahaa ja piha jää kokonaan tekemättä tai sitten siellä kasvaa siellä täällä heinien seassa muutama pensas.
Kommentoin tuolla ylhäällä myös että piha on tärkeä osa kokonaisuutta, ja vaikkei mikään puutarhaihminen varsinaisesti olisikaan, niin peruspensailla ja puilla saa jo mukavan ilmeen. Edellyttäen tietysti että ovat järkevästä sijoitettu kunnolliseen kasvualustaan.
Erinomainen teksti, jonka voisit lisätä sivubanneriisi helposti löydettäväksi. Tässä on pätevä tieto niin uuden pihan rakentajalle, kuin vanhan korjaajalle.
VastaaPoistaMeillä on maan suhteen käynyt tuuri. Alapiha on 50-luvulla toiminut lehmihakana ja siellä on hyvä ja syvä multa. Istutusalueet olen rakentanut kohopenkeiksi lisäämällä multaa ja kompostia. Ylläpiha sen sijaan on syvälle hiekkaa. Istutusalueille on tuotu monta kuormallista multaa, johon olen lisännyt kompostia ja tutun tallilta rahdattua hevonkakkaa. Alkuvuosina multaa piti jatkuvasti lisätä, sillä hiekkamaa söi multaa. Toki lisään sitä vähintäänkin jotain istuttaessani, mutta minusta maa on parantunut, eikä multa häviä enää yhtä lahjakkaasti hiekkaan.
Juttelin hiljan parin ihmisen kanssa, joista kumpikin valitti, kun heillä ei mikään kasva. Ei kasva, ellei mitään tee kasvun hyväksi. Hyvinvoiva puutarha vaatii säännöllistä ja kovaakin ahkerointia. Omassani rapautuminen näkyy jo nyt, vaikka olen "lusmuillut" vasta runsaan kuukauden. Tilanne olisi kaoottinen, jos näin olisi ollut edellisetkin vuodet. Jokainen saa tehdä puutarhansa kanssa, mitä lystää. Joskus olisi mukava kuulla rehellisen toteamuksen, "meillä ei mikään kasva, kun en mitään viitsi tehdä".
Totta, mikään ei pysy itsestään hyvänä, jos sen eteen ei tee mitään. Pikkuhiljaa puutarha ränsistyy ja köyhtyy.
PoistaMeillä on nurmi kaivettu käsipelillä pois (onneksi on pieni piha ja pienet alueet) ja vanha maaperä myllätty + lisätty multaa reilusti. Hyvin on toiminut. Pansasalueella tehtiin sellainen virhe, että laitettiin juurimattoa mullan päälle ja pensaille aukot siihen. Koska alue kasvaa 1,5 - 2 metriä korkean tuija-aidan varjossa ei maa päässytkään sulamaan kunnolla keväällä ja aremmat pensaat kärsivät. Viime vuonna sitten revittiin mokoma kangas pois ja nyt on pelkästään kuorikate peittona. Ja pensaiden kasvuunlähtö oli aivan erilaista tänä vuonna.
VastaaPoistaOikein hienosti parannettu kasvualustaa!
PoistaOn totta että varsinkin liian paksu kuorikekerron viivästyttää maan sulamista ja kasvuunlähtöä.
Puhtaalle mullalle ei minun mielestä edes tarvita katekankaita, vaan se 7 cm kuorikatetta riittää. Siis pensasalueille, koska kasvit kasvavat ja aikojen saatossa varjostavat niin ettei rikkakasveille riitä valoa. Alussa pitää kitkeä, niinkuin muuallakin puutarhassa. Kuorikatteella katettu polku taas tarvitsee katekankaan.