2. lokakuuta 2015

Kolme mukavaa blogia- haaste.

Sain Riinalta Versoja Vaahteramäeltä- blogista mukavan haasteen jossa esitellään kolme kivaa blogia. Riina kirjoitti niin kauniin sanoin blogistani joten olihan minun otettava haaste vastaan.

Valokuvaamisesta olen tykännyt jo kauan ennen blogini kirjoittamisen aloittamista. Mökkipuutarhassa puuhastellessa etsin ideoita netistä ja eksyin blogien maailmaan. Siitä kait se idea lähti, yhdistää kaksi minulle rakasta puuhaa, puutarhatouhut ja valokuvaaminen. Olen koulutukseltani puutarhuri ja ollut töissä useita kausia viherrakentajana. Työn kausiluonteisuuden vuoksi hankin itselleni toisenkin ammatin ja opiskelin lähihoitajaksi. Olen tällä hetkellä töissä ikäihmisten parissa. Tykkään myös siitä työstä, vaikka ajoittain se on haastavaa. Kuinka ollakkaan työpaikkani kesäkukkaistutuksien suunnittelu ja hoitaminen on tullut tehtäväkseni :) Enkä ole aiemmin kertonutkaan palvelutalon pihasta, jonka suuren istutusalueen mylläsimme uuteen uskoon paristen vuotta sitten. Pihalla oli suuri ympyränmuotoinen ehkä viisi metriä halkaisijaltaan oleva istutusalue, jossa oli tylsästi norjanangervoa ja keijuangervoa. Muutaman hoitajan kanssa ideoimme että siihen saisi vaikka mitä. Esimiehemme oli kiinnostunut asiasta, ja tilasinkin firman repimään pensaat pois ja tuomaan uuden mullan. Suunnittelin paikalle kasvit ja yhden hoitajan kanssa kävimme ostamassa muutaman tuivion ja pari seppelvarpua. Soitin entiseen työpaikkaani viherrakennusfirmaan ja sieltä saimme hamsrattua kuorikatetta puuvartisille. Muutaman seppelvarvun ja tuivion lisäksi istutusalueessa on paljon perennaa. Niitä vanhoja perinteisiä, pionoja, harmaamalvikkia, syysasteria yms. Nämä perennat me hoitajat toimme kotoa. Minäkin kuljetin paljon juurakoita mökiltä. Sipulikasveja istutimme yhdessä ikäihmisten kanssa. Siinä unohtui jo rollaatori eräältä mummolta kun krookuksia istutti. Kesäisin istuskelemme ulkona asukkaiden kanssa, siinä on sopiva hetki hieman tarvittaessa kitkeä tai muuten siistiä aluetta. Olen tyytyväinen että olen voinut antaa tälläisen piristyksen palvelutalon asukkaiden elämään.



Se että olen puutarha-alan ihminen ja ollut töissä lukuisilla pihoilla, ei tarkoita sitä että pihani olisi "oikeaoppisesti" tehty, istutusalueet selkeät, pihantoiminnot järkevästi yms. Ihan alkuaikoina ei sitä ehkä osannutkaan, ihan on mennyt mökillä harjoitellessa alkuvuodet ;) Olen ihan liian boheemi ja rönsyilevä, ja sen lisäksi aikamoinen kasvikeräilijä. On niin monta ihanaa perennaa, ja minä haluan kaikkea. Siinä onkin tavoitetta esteetikon saada ne kivasti sopimaan pihalle. Kotopihalla ajatuksena oli että haluan paljon kasvillisuutta ja polkuja kiertelemään niiden lomassa. Homma on vasta alussa, mutta ehkä puutarha on joskus rehevä ja mielenkiintoinen. Ajoittain iskee puutarhakriisi ja ajattelee että tässä pitää olla viisi tota ja seitsemän muuta, ja ai, kamalaa jos joku "oikea" suunnittelija näkee tän. :) Mutta omalla pihalla saa säätää, sehän tehdään itselle- Kenellekkään muulle lähtisi tälläistä suosittelemaan :)

Tässä postauksessa tuli nyt ehkä liiankin avoimesti kerrottua itsestäni. Harvoin teen niin. Ehkä kirjoitin tämän senkin vuoksi että olen tässä miettinyt hoitoalan tulevaisuutta ja omaa haluani tasapainoilla kahden erilaisen työn välillä.
Tälläinen avoimuus ja itsestä kertominen saattaa jäädä joskus harmittamaan, mutta menköön nyt. Tottahan tämä on.

Mutta nyt ystävät varsinaiseen asiaan, esitellä ne kolme mukavaa blogia. Tällä kertaa valitsen ne tuolta luontoaiheiden puolelta. Näissä kaikissa on aivan huikeita kuvia, kaunista luontoa, sielunrauhaa. Blogien kuvat kertokoon puolestaan.





26 kommenttia:

  1. Kiva tätä oli lukea. Kyllä musta välillä voi ja pitää laittaa itseään vähän peliin täällä blogistaniassa. Se tuo särmää ja syvyyttä hommaan. Muuten jää aika pinnalliseksi. Toki kaikki eivät halua ja ymmärrän sen.

    VastaaPoista
  2. Kiva lukea tälläistä juttua ♥

    VastaaPoista
  3. Kaunis kuva. Kivat blogit olit valinnut esiteltäviksi. Kyllä on varmasti ikäihmisillä mukavampi olla kauniilla pihalla. Ennen panostettiin istutuksiin myös hoitolaitosten ja sairaaloiden pihoilla enemmän. Nykyisin istutukset ovat yleensä retuperällä. Eikös kasveilla ole tervehdyttävä ja virkistävä vaikutus. Niihin pitäisi enemmän panoistaa, mutta kyllähän sen ymmärtää, että resurssit ovat mitä ovat. Kiva siis, että olet tehnyt hyvää siellä työpaikalla puutarha-asioissakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Nykyään talon omistaa joku muu, kaupunki vuokraa tilat, joku kilpailutettu huoltofirma käy ajamassa nurmikot.

      Poista
  4. Ei kun just ihana postaus! Tosi kiva tarina. Uskon hyvän kiertämiseen. Lisäksi kasvien merkitys korostuu ikä-ihmisille. Niillä on symbolinen merkitys elämän jatkuvuudesta. Lisäksi perinteiset perennat tuovat monille muistoja mieleen ja elämyksiä taipaleen viime metreillä. Jokaisessa palvelutalossa pitäisi olla tällanen. Ja sinunlainen ihminen töissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On totta että palvelutalojen pihoihin pitäisi kiinnittää huomiota enemmän. Juurikin niitä perinteisiä kasveja tuomaan iloa ja muistoja.

      Poista
  5. Mitä pidempään blogia pitää ja siihen kirjoittaa, sen henkilökohtaisemmaksi se muuttuu. Minusta ainakin on erittäin vaikeaa olla laittamatta osan itsestään blogiin. Henkilökohtaisuus tuo annoksen inhimmillisyyttä ja helpottaa monien tavallistenkin ratkaisujen ymmärtämistä. Yhtään liikaa ei itseäsi avannut, ja se, mitä kerroit, tuo lämpöä jo ennestään mukavaan blogiisi. Olenkin ihmetellyt, miten sinulla on mahtavasti hallussa piharakentamisen ja kasvien valinnan taito. Nyt selvisi, että sinulla on siihen myös ammatillinen pätevyys (mikä ei välttämättä aina takaa onnistuneita lopputuloksia). Kyllä myös lähihoitajan ammattisi ja työsi vanhusten parissa välittyy blogistasi, vaikka et ole siitä mitään puhunut.
    Omien vanhusten parissa omaishoitotyötä tehdessäni olen oppinut arvostamaan niin vanhuksia kuin myös heidän parissaan ammatikseen töitä tekeviä. Lisäksi kannan kovasti huolta siitä, millaisen vanhuuden monille tarjoamme; ei ulkoilua, ei konktakteja muihin ihmisiin. Voin hyvin kuvitella, miten sinun palvelukotisi vanhukset nauttivat noista sipuli-istutustalkoista ja kukkien katselemisesta. Elämässä on paljon pieniä asioita, joilla on elämää suurempi merkitys. Usein tarvitaan vain hiven hyvää tahtoa ja viitseliäisyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kannan huolta hoitopaikkojen laadusta. Onnekseni talo jossa olen tällä hetkellä töissä on selllainen jossa ulkoilu onnistuu arkitoimintojen yhdeydessä. Varsinkin kesäisin viemme miltei kaikki asukkaat ulos ennen lounasta tai päivällistä. Talossa on suuri ruokasali jossa ruokaillaan, ja kaikki asukkaat ruokailevat siellä. (Toki sen päiväisen voinnin mukaan) Meille ei siis ole mitenkään hankalaa lähteä hakemaan asukkaita hieman aiemmin, jotta ehtivät hieman ulkoilla. Ja koska koko talon hoitajat teemme yhteistyötä, ei ulkona välttämättä tarvita kuin yksi tai kaksi hoitajaa katsomassa ettei muistisairaat lähde omille reissuilleen :) Muut vahvuudessa olevat voivat hoitaa muita päivän töitä.

      Poista
  6. <3 Selkeästi olet hoivaajaluonne. Haluat palavasti hoivata ihmisiä ja puutarhoja... <3

    VastaaPoista
  7. Lämmin kiitos haasteesta :)! Olen saanut saman haasteen jo muutaman kerran ja vastannutkin siihen, joten tällä kertaa vain kiitän ja kumarran:)

    Sinun blogissasi on ihastuttavien kuvien lisäksi sanojesi tuomaa hyväntuulisuutta ja energiaa, jota ihailen. Mukavia syyspäiviä sinulle sekä vanhustyöhön että omassa puutarhassasi mylläämiseen!

    VastaaPoista
  8. Kiitos, että otit haasteen vastaan! <3
    Oli todella mukava lukea vähän taustojasi ja pohdintojasi. Tiesin, että olet puutarha-alan ammattilainen, mutta en sen enempää.
    Itsekin kipuilen tämän työn kausiluontoisuuden kanssa, pihasuunnitelmat ja keikat kukkakaupoissa ovat auttaneet selviämään talvien yli. Mutta vähän kituutellen, ainakin tammi- ja helmikuun.
    On aivan mahtavaa, että työskentelet noin tärkeässä työssä. Ja olet pystynyt yhdistämään molemmat ammattisi. Olen miettinyt, miten tärkeää olisi tarjota vanhuksille juuri puutarhaterapiaa. Monille jo pelkkä yksi ruukkukasvi tuo toivoa ja mukavaa puuhaa päiviin. Saati sitten, kuopsuttelu puutarhassa tai pelkkä kauniin katseleminen on terapeuttista meille kaikille. Tuota osa-aluetta voisi laajentaa vaikka kuinka pitkälle. Olet todella ihminen oikeassa paikassa! Voimia työhösi ja paljon uusia visioita!
    Kiitos myös linkeistä mahtaviin luontoblogeihin! Nämä olivat minulle täysin vieraita, joten vinkit olivat paikallaan. Aivan mahtavia kuvia näissä luontoblogeissa, ne puhuivat tosiaan puolestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tässä tehnyt hoitotyötä miltei viisi vuotta, toissakesänä menin pitkästä aikaa puutarhatöihin. Nyt olen päättänyt lähteä sinne ensi kesänä. Ei ole ollenkaan varmaa pääseekö samaan paikkaan takaisin tekemään hoitotyön sijaisuutta, mutta onhan sijaisuuksia muissakin paikoissa. Tykkään tosin nykyisestä palvelutalosta, joten olisi tietysti harmi jos sinne ei pääsisi...

      Poista
  9. <3
    Ei tässä vielä mitään liikaa ollut.
    Kiitos paljon haasteesta!

    VastaaPoista
  10. Hyvinhän nuo ammatit sopii keskenään. Kiva kun vanhuksilla on jotain puuhaa joskus. Hienoja pohdintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan niin, on hyvä jos voimme tarjota välillä jotain muutakin heille. Onhan nyt sitten edes kaunista katsottavaa :)

      Poista
  11. Tuo on aivan ihanaa että ikäihmisille tehdään mukavampia pihoja oleskeluun ja pieneen toimintaankin, pysyy mieli virkeämpänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pitäisi olla joka paikassa.

      Poista
  12. Oli mielenkiintoista lukea! Vanhuksille on ollut varmasti suurta iloa teidän projektistanne, kun saa pistää kädet multaan ja nähdä kauneutta ympärillään ja seurata vuodenaikojen vaihtumista. Voi, kun kaikissa hoivapaikoissa olisi pieni puutarha, jossa voisi osallistua omien voimavarojensa puitteissa.
    Puutarhasi näyttää aina niin ihanalle, että turha ottaa paineita siitä, onko onnistunut! Tietysti itsehän on aina se suurin kriitikko ja helposti tulee nähtyä vain ne virheet...Tunnistan sen kyllä hyvin. Puutarha, jossa olisi polkuja ja paljon kaikkia ihania kasveja olisi unelmani, mutta jatkuvasti kamppailen sekavuuden ja liian rönsyilyn kanssa. Pieni piha, kun asettaa omat haasteensa.
    Oho, tulipas pitkä sepustus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pitkä ollenkaan :)
      Jep, ne virheet pistävät silmään välillä kovastikin :)

      Poista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...