5. kesäkuuta 2012

Lomailua mökillä

Nyt on vihdoin odotettu kesäloma. Tosin vain kaksi viikkoa, mutta aion ottaa siitä kaiken irti. Olinkin viime viikon mökillä koiran kanssa ja tämän toisen viikon olenkin sitten kotosalla.

Puuhasteltua tuli jonkun verran. Meillä on tarkoituksena suurentaa nuotiopaikan liuskekiveystä. Yhdessä paikassa oli liuskekivi askelmat, mutta vaihdoimme ne betonikiviin ja hyödynnämme liuskekivet sitten nuotiopaikalla. Polku näyttää nyt tältä.

Jossain määrin on aina harmittanut kuvassa oleva kohta. Silloin mökkiremontin aikana kärräsimme kaivettua maata tasaiseksi alueeksi kivikkokasvialueen eteen. Koska muu tontti on rinnettä, moinen pättärä on jokseenkin luonnoton. Nyt olisi aivan liian suuri työ se muuttaa maastonmuotoa, joten ensi kerralla kannattaa harkita vähän tarkemmin. 


Harmeja ja ilonaiheita


Joitakin kasveja ei ollut säilynyt talven yli, lähinnä matalia kasveja. Osa sammalleimuista oli kuollut, sekä myös mirrinmintusta. Aiempina vuosina ne ovat olleet todella kivannäköisiä. Ketoneilikka näytti yhdessä kohdassa tosi surulliselta, mutta onneksi se on elpymään päin. Suojaava lumipeite tuli viime talvena niin myöhään, joten olisiko syy ollut siinä....
Mutta eipä surkutella niitä sen enempää, menestyjiäkin löytyy.


Alppikärhö oli kasvanut valtavasti :) 


Kaukasianpitkäpalko kukkii edelleen runsaasti


Kevätkaihonkukka on levinnyt hyvin. Se sopii vallan mainiosti norjanangervon kaveriksi. 
Muutama unikko kasvaa kaihonkukan lomassa.
 

Vaikka osa pihasta on keskeneräistä, on jossakin myös rehevää.


Sattumuksia


Oikeastaan viikko yksin mökillä olikin ihan tarpeeksi. Minulle sattui vielä alkuviikosta pieni tapaturma puhelimen kanssa. Nyt se oikeastaan jo naurattaa, silloin ei ;) Pesin nimittäin mattoa laiturilla ja kuinka ollaakkaan kännykkä tipahti taskusta veteen. Yritin laiturilta kalastaa sitä, mutta vesi oli liian syvää. Oli siis pakko mennä veteen, jota olikin vyötärölle asti. Siellä sitten pulikoin ja sain kuin sainkin kännykkäni ylös. Otin takakannen ja akun pois ja annoin kuivua. Omistan sellaisen vanhan kännykän, joka näköjään alkoi toimimaan...ainakin toistaiseksi. Hassua tässä oli myös se, ettei meillä ole minkäänlaista kelloa mökillä, joten ajan tietääkseni piti kuunnella se radiosta. Täytyy myöntää että nykyään olen siis riippuvainen puhelimestani, sillä olo oli aika orpo.

 Tässä kovia kokenut uskollinnen palvelija, jota koirakin on maistanut.





6 kommenttia:

  1. Ihanan runsaan ja "kukkaisan" näköistä. Teittekö itse nuo pyöreät betonilaatat vai ostitteko valmiina? Minusta tuo levähdyspaikka istuu ihan hyvin maisemaan. Ehkä se myös helpottaa kulkemista rinnemaastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Totta, vähän helponpaa kulkea ja ehkäpä kun laittamani pensaat kasvavat alue istuu vielä paremmin.
      Betonilaatat on kotitekoisia, enoni niitä valoi muutama vuosi sitten.

      Poista
  2. Pyöreät betonilaatat on tosi kivat polulla, ja mustakin tuo penkki ympäristöineen istuu hyvon maisemaan. Siinä on varmasti ihana nautiskella ympäristön kauneudesta, sitä kun sulla piisaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Ehkä sitä itse on liian kriittinen joidenkin asioiden suhteen. Piha on siinä mielessä ikävä, että korkeuserojen vuoksi sen näkee paikoin myös lintuperspektiivistä. Näin ollen jotkut paikat näyttävät hassulle.

      Poista
  3. Onpa teillä todella kaunis rinne! Minunkin mielestäni tuo tasainen alue välissä on kivan näköinen ja tuo vaihtelua maisemaan. Toivottavasti uskollinen palvelijasi toimii vielä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos;)
      Uskollinen palvelija toimii edelleen :)
      Kannattaa näköjään olla vanhanaikainen joissakin asioissa, minulle liian hieno kosketinnäyttö tuskin toimisi moisen pulikoinnin jälkeen :)

      Poista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...