29. joulukuuta 2012

Vuosi 2012

Huomasin Saran mökissä ja puutarhassa - blogissa ihanan vuosi-postauksen. Luvan kanssa hyödynnän tämän idean ja kävin läpi vuoden varrella otettuja valokuvia. Valinnan vaikeus tuli tätä kuvakokoelmaa tehdessä, joinakin kuukausina kuvia tuli otettua runsaasti, toisina yllättäin vain muutama otos.


Tammikuu....kylmyyttä, kestävyyttä



Helmikuu... syntymäpäivä, ikääntymistä, viisastumista


Maaliskuu... kasvuniloa, uuden alkua


Huhtikuu...me tulemme, mökkipuutarhan ensimmäiset

  
Toukukuu... hallan uhmaaja



Kesäkuu... pieni seikkailija


Heinäkuu...runsaus, heleys


Elokuu... aurinkokeijujen leikki aalloilla


Syyskuu... sinut turvaan värillä, kaikenvaralta


Lokakuu... ripaus ensilunta


Marraskuu... ei aina täysin harmaa, ei kuollut


Joulukuu... ripaus tunnelmaa, vanhaa ja uutta


Siinäpä vuosi 2012 mökkipuutarhassa- bloggaajan tavoin ;)

Toivotan kaikille Ihanille Lukijoilleni Onnellista, Täyteläistä Uutta Vuotta!




ja olen saanut uuden lukijan, tervetuloa Rita!

28. joulukuuta 2012

Löysin jotain kaunista


Nämä mielestäni ihanat, ajansaatossa haalistuneet taulut löysin tänään kirpparilta. Eteisessä lipaston päällä asustavat ne nyt vanhat, Viola ja Tulipa. Nyt eteisessä liikkuessa näitä on kiva katsella, tulee hymy huulille. Sitähän se on, kodin tekeminen, saada itselle mieleisiä ja kauniita asioita ympärilleen. 










Varma kevään merkki :)

Niinpä, kuten otsikkokin sanoo sain tänään takuuvarman merkin keväästä ja uudesta kasvukaudesta, sillä se ensimmäinen siemenluettelo tulla tupsahti postilaatikkoon. Ja heti kannessa on hurmaava kasvi, kerrannaiskukkainen punakosmos....
Jotain täytyy toki tulevana keväänä laittaa kasvamaan, vaaleanviolettia lobeliaa ainakin ja ehkäpä tämän kannen kosmoskukkia. Vielä taitaa olla ystävät liian aikaista haaveilla taimikasvatuksesta, vielä on monet tuulet ja tuiskut ja hankikelit edessä ;)



Joulu oli ja meni. Olen vähän tylsä tyyppi siinä mielessä että en juuri juhli joulua, ilman mikäänlaista erityistä syytä näin vain on, tai oikeastaan vältän sitä materialistista puolta. Toki joulun voi luoda ilman suuria uusia hankintojakin...
Työpaikallani sanoin että voin tehdä jouluna työvuorot kaikkina päivinä. Jouluaaton, joulupäivän ja tapaninpäivän illat vietin siis töissä, Meillä on töissä pieni tiimi ja kaikilla muilla on jälkikasvua, joten olikin oikein sopivaa että tein iltavuorot, jotta äidit saivat viettää joulua lastensa kanssa.
Ihan täysin ilman joulumieltä en kuitenkaan ollut, kävin nimittäin varta vasten ostamassa tonttulakin. Joulupiristystä loin siis näin ikäihmisten jouluiltoihin :)


Muutama jouluinen kukka piti kotiin toki hankkia.


Jouluton tylsimys?.... kieltä minulle näyttää joulukaktus ;)


Ja kynttilöitä toki, ne tosin ilmaantuvat pöydille heti alkusyksyn pimeydessä


18. joulukuuta 2012

Metsälenkillä

On tullut valokuvattua suhteellisen vähän nyt kun puutarha nukkuu talviunta. Tänään otin kameran mukaan päivittäiselle metsälenkille. Asumme kaupungin laidalla ja lähimetsään pääsee kotikadulta muuteman sadan metrin päästä. Katson olevani onnekas asuntomme sijainnin suhteen, joku muu taas voisi ajatella asuvansa liian syrjässä. Lähimetsässä on niin kiva ulkoiluttaa karvakaveria ja uskon että karvakaveri on samaa mieltä;)















Mänty on aika kuvauksellinen ja mielenkiintoinen puu





Hiljaiset hahmot, raskas taakka




Blogissani on uusi lukija, tervetuloa Heidi-Maaria!

12. joulukuuta 2012

Tunnustus ja tuumailuja

Kartanotunnustus

Sain Kartanorouva Eliseltä  A Blog With Substance- tunnustuksen. Kivan kuvan tunnukseen on Kartanonrouva tehnyt itse. Persoonallinen, ihanan romanttisen räiskyvä kuva onkin. Kiitos tästä tunnuksesta.

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- jaa tunnustus kahdekselle bloggaajalle ja ilmoita siitä heille
- kerro itsestäsi kahdeksan asiaa


Joten tässä kahdeksan asiaa Mökkipuutarhassa-bloggaajasta.


Valokuvaus on rakas harrastukseni. Kauneus on aina katsojan silmissä, useinkaan ei tarvitse mitään järisyttävän kaunista maisemaa löytääkseen kivan valokuvauskohteen. Yksinkertaisuus on kaunista, kuten näissä syksyisissä haavanlehdissä, niiden väreissä ja muodoissa.


Olen kynttilöiden suurkulutttaja, suosin hyväsydämisiä suomalaisia ;) 

Tykkään neulomisesta. Vaikka muuten pukeutumiseni on melko synkkää, haluan että sukkani ovat iloisia ja lämpimän pitkävartisia. Oikealla näkyvät sukat olen tehnyt yli kymmenen vuotta sitten ja niihin olen jo kertaalleen neulonut uudet terät, varrethan eivät kulu kovassa käytössäkään. Se sukkapari onkin tehty kaikenlaisista jämälangoista. Mutta nyt Kiitos Ihanista Raita-Langoista! Minun ei tarvitse enää päätellä niin hirmuisasti. Se ei kuulu mielipuuhiini tässä touhussa :)


Kiertelen mielelläni kirppareilla ja mukavia juttuja löytyykin.

Syön aivan liikaa suklaata....

Painoni on noussut huolestuttavan paljon....mistäköhän se voisi johtua :)
Päätin etten osta uusia vaatteita ennenkuin olen vähän pienenpi, tosin tämä huivi oli pakko saada, siinä kun ei ole kokomerkintää :)

Älkää huolestuko, en pue koiraani.
Oli vaan pakko ottaa tälläinen sävy sävyyn kuva toisesta ostamastani huivista.
Meillä on siis itämainen koira, jonka ilme on paljon puhuva...."Onko ihan pakko?"
Ja kahdeksas asia. Taas tuli tässä istuessa todistettua etten ole mainio kokki, uuniin laittamani ruoka kärähti hieman. Ei hätää, raastan vähän juustoa päälle :)


Laitan tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaville:

5. joulukuuta 2012

Hiutaleet

Hei! Me tulimme, minä ja veljeni,
peitimme harmauden, puhtauden toimme
valkeaan vaippaan kiedomme kaiken.

  
  



 Voi kuinka kaunista ulkona onkaan, rakastan talven tuloa, kirpeää ilmaa ja raikkautta! Ihan tässä heittäyttyy runolliseksi, joka rehellisesti sanoen on taito joka puuttuu :)  Eipä silti, iloitaan näiden pienten hiutaleiden saapumisesta.
Näin sen talven täytyykin tulla, kerralla ja kunnolla :)


2. joulukuuta 2012

Iita ja kultaiset kaverit

Se on loma nyt vietetty ja huomenna pitäisi siis töihin mennä. Kylläpä menikin nopeasti tämä viikko. Naisenergialla varustettu mökki-ilta oli supermahtava. Mikään täysihoitola sähkötön mökkimme ei todellakaan ole, mutta eivät tainneet pahastua ystäväiseni puuhasteluista. Kyllä sen arvoista on on saunominen keskellä korpea ;)
Järvessäkin uskalsin pulahtaa, tosin näin jälkeenpäin mietin olikohan se kovinkaan järkevää, sain nimittäin flunssan. Toisaalta eipä varmaan yhtään lomaa ole mennyt ettenkö olisi jotenkin kipeä.

Ystävälläni on kaksi kultaistanoutajaa, ja meidän Iitahan oli kovin riemuissaan näistä pojista. Kerrankin onnistui koirakuvat edes jotenkin, joten tässä kuvasarja karvakavereista.






Hienosti tärkeinä ja tarkkaavaisina :)



Blogissani on uusi lukija, tervetuloa Runner Bean !

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...