29. syyskuuta 2025

Iita 17.7.2010 - 16.9.2025


 Meidän rakas puutarha-apulainen, laaduntarkkailija on poissa.

Vielä edellisenä aamuna töpsyteltiin aamulenkki ja ruoka maistui. 
Illalla vointi hieman huteraa.
Yöllä oli pissat tullut alle ja liikkuminen hankalaa.
Aika päästää pois.

Vielä viimeisillä voimillaan kävi tekemässä pihakierroksen.

Saimme samalla päivälle eläinlääkärin tekemään kotieutanasian. 
Itse veimme hänet pieneläintuhkaamoon.

Nyt odottelemme häntä kotiin.

Olen itkenyt miltei joka päivä. 

Aamut ennen väli/iltavuoroon menoa ovat vaikeita. Tutut rutiinit puuttuu. 
Arkivapaina olen vältellyt pihahommia, kun sielläkin pitää olla yksin. 
Hän oli meillä pennusta asti, viisitoista vuotta.

Surut on surettava. 
Olit superkoira 💔





15 kommenttia:

  1. Voi ei, nyt se surullinen päivä koitti, kun jouduitte Iitasta luopumaan. Suru vie tosi paljon aikaa, kun lemmikki on mukana jokaisessa arjen päivässä ja tulee joka asiasta mieleen. Tyhjyys on varmasti musertava. Myötäelän surussanne, iso halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos🐾
      Viime talvena oli erään metsälenkin jälkeen sellainen episodi ettei Iitan takajalat kunnolla kantaneet. Eläinlääkäristä saimme kahta eri kipulääkettä suun kautta annettavaksi. Niiden ja kerran kuukaudessa saamansa pistoksen voimalla töpsyttelikin ihan mallikkaasti, joskus jopa vauhdikkaasti.
      Ajattelin tuolloin että jos kevääseen/kesään päästäs. Syksyyn asti päästiin🍁

      Tuona tiistaiaamuna tilanne oli täysin selvä, että emme lähde kipeää koiraa raahaamaan klinikalle , eikä tarvinnut. Saimme eläinlääkärin kotikäynnille.

      Omassa pedissä, rauhassa, silityksien saattelemana nukkui pois.

      Poista
  2. Osanottoni vielä tätäkin kautta. Iita on tullut tutuksi postauksistasi. Ihanaa, että sai nukkua pois omassa kodissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Nukkuminen pois omassa kodissa tuo lohtua.

      Poista
  3. Kyynel vierähti silmästä, nousi niin elävästi mieleen muistot vastaavasta surusta. Iita sai elää teidän kanssanne pitkän ja hyvän elämän. On oikein pystyä tekemään raskas päätös rakkaan lemmikin suhteen, kun aika on. Nyt oli Iitan aika päästä kivuista. Otan lämpimästi osaa suruusi, se on meidän osa, kun joudumme luopumaan ihan parhaasta koirakaverista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Niin se on. Jatkoajalla kun oltiin ja tiistaiaamuna oli selvä että nyt on aika.

      Poista
  4. Lämmin osanottoni suureen suruusi. Iitalla oli pitkä ja hyvä elämä luonanne ja sai vielä tassutella taivasmatkalle omasta pedistä oman perheen silittelyiden saattamina. Ei voisi kukaan toivoa parempaa lähtöä sitten kun on sen aika <3

    VastaaPoista
  5. Lämmin osanottoni suureen suruusi! Iita sai elää hyvän elämän ja jätti pehmeän tassunjäljen sydämiinne ja suuren surun. Tuo päätös on raskas vaikka se on rakkaalle eläimelle parhaaksi, enää ei ole kipuja ja taivasmatka sai alkaa turvallisesti rakkaiden ihmisten saattelemana.

    VastaaPoista
  6. Lämmin osanotto suureen suruusi! Muistan, kuinka toivoit Iitan jaksavan vielä kevääseen. Nyt oli hänen aikansa lähteä. Hienoa, että Iita sai viettää elämänsä viime hetket kotona. Kodissanne ja sydämessänne on nyt tyhjä paikka, jonka muistot aikanaan täyttävät. Halauksia sinulle!

    VastaaPoista
  7. Ymmärrän surusi! Raskain mielin näitäkin ratkaisuja on tehtävä. Iitalla oli hyvä elämä kanssanne! Se lohduttaa! Miulla oli tänne Rannanpihaan muuttaessa haave pienestä koirasta, joka veis miut lenkille. Tuolla maatilalla oli pojallani Venäjänajokoira Ronja, uskollinen pihanvahti. Käytökseltään hyvin miellyttävä. Kun vanhuus tuli ja voimat alkoivat hiipua, poikani tek päätöksen piästee Ronja, Juuso kissoo jahtoomaan kissojen ja koirien taivaaseen. Pojalleni ja miulle tul siitä suuri suru, vaikka päätös oli oikea. Kotona sekin viimeinen palvelus tehtiin. Se lopetti miun haaveilut koirasta, luopuminen tekis suuren surun.

    VastaaPoista
  8. Syvä osanottoni suruusi

    VastaaPoista
  9. Lämmin osanotto suureen suruusi. Tämä on niin sydäntä särkevää, tiedän mitä koet. Voimia arkeesi ja olemiseen.

    VastaaPoista
  10. Surut on surettava, voimia sinulle!

    VastaaPoista
  11. Syvä osanotto suruusi.
    Puutarhaystävän puuttuminen saa kyyneleet silmiin monenmonta kertaa, mutta joskus alkaa helpottaa.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit kommentoimassa :)